Nuorten Tiedeakatemian hallituksen jäsen Veera Ehrlén osallistui keväällä 2025 Building Bridges − shaping Europe’s science-for-policy landscape -konferenssiin Wienissä. Tässä kirjoituksessaan hän pohtii nuorten tutkijoiden roolia ja asemaa tiedeneuvonnan alueella. Sarja avaa uuden Mietteitä maailmalta -sarjan, jossa Nuorten Tiedeakatemian jäsenet ja henkilökunta avaavat ajatuksia, joita osallistuminen erilaisiin kansainvälisiin tilaisuuksiin on herättänyt.
Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus mielletään usein suuriksi teoiksi, kuten uraauurtaviksi tutkimustuloksiksi, jotka ohjaavat poliittista päätöksentekoa. Todellisuudessa vaikuttavuus voi olla paljon arkisempaa toimintaa, joka kasvattaa ihmisten luottamusta tieteeseen ja tutkijoihin. Juuri tästä puhuttiin toukokuussa 2025 Wienissä Building Bridges − shaping Europe’s science-for-policy landscape -konferenssissa, joka toi yhteen tutkijoita, päättäjiä ja tiedevälittäjiä. Tapahtuman viesti oli kirkas: luottamusta tieteeseen, tieteellisiin instituutioihin ja tutkijoihin on vahvistettava, ja Euroopalla on mahdollisuus olla suunnannäyttäjä tässä työssä.
Luottamus ei synny itsestään
Konferenssissa korostettiin, että politiikkojen, päätöksentekijöiden ja kansalaisten luottamus tieteeseen ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä on rakennettava jatkuvasti. Kaikki toiminta, jolla tutkijat vahvistavat luottamusta tieteelliseen tietoon ja tutkimuksen tekemiseen, on jo itsessään vaikuttavaa. On siksi tärkeää muistaa, että tiedeviestintä alaspäin kansalaisille ja etenkin tulevaisuuden sukupolville on yhtä tärkeää kuin tiedeneuvonta ylöspäin päätöksentekijöille.
Kun tutkijat osallistuvat kouluvierailuihin (esimerkiksi Nuorten Tiedeakatemian Tutkija tavattavissa -palvelun kautta), paneelikeskusteluihin, kirjoittavat yleistajuisia tekstejä tai keskustelevat sosiaalisessa mediassa, he eivät vain jaa tutkimustietoa, vaan rakentavat tärkeitä siltoja tieteen ja ihmisten arjen välille. Kun tiede koetaan avoimeksi ja saavutettavaksi, se vahvistaa kansalaisten kokemusta yhteiskunnallista osallisuudesta ja tukee demokratian kestävyyttä.
”Tiedeviestintä alaspäin kansalaisille ja etenkin tulevaisuuden sukupolville on yhtä tärkeää kuin tiedeneuvonta ylöspäin päätöksentekijöille.”
Nuorten tutkijoiden erityinen rooli
Nuorilla tutkijoilla on ajantasainen käsitys alansa kirjallisuudesta ja viimeaikaisimmasta tutkimuksesta. He hallitsevat uusimmat menetelmät ja työskentelevät lähellä tutkimuksen ydintä, mikä mahdollistaa ajantasaisten ilmiöiden ja tuoreiden näkökulmien tuomisen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkimustiedon vieminen akateemisten piirien ulkopuolelle ei kuitenkaan ole helppoa. Moni nuori tutkija (itseni mukaan lukien) kokee epävarmuutta vaikuttajan roolissa.
Tiedeneuvonta ei ole osa useimpien tutkijoiden koulutusta, eivätkä yliopistot pääsääntöisesti tue tiedeneuvontaosaamisen kehittämistä. Tieteellinen asiantuntijuus ei myöskään automaattisesti tarkoita, että tutkija osaa viestiä selkeästi, ymmärtää poliittisten prosessien syklejä tai hahmottaa, miten tutkimustietoa sovitetaan päätöksenteossa. Siksi nuoret tutkijat tarvitsevat koulutusta, esimerkkejä, tukea ja rohkaisua. Kokeneiden tutkijoiden rooli on tässä ratkaiseva, sillä he voivat avata vaikuttamisen polkuja ja verkostoja.
”Nuoret tutkijat tarvitsevat koulutusta, esimerkkejä, tukea ja rohkaisua.”
Vaikuttavuus rakentuu pienistä teoista
Konferenssissa nostettiin esiin, että päätöksentekijät hyväksyvät sen, etteivät tiedä kaikesta kaikkea ja silti voivat tehdä päätöksiä tietämänsä perusteella. Tutkijat ovat tässä suhteessa erilaisia ja saattavat olla haluttomia kommentoimaan, koska eivät koe tietävänsä aiheesta riittävästi. Tämä lähtökohta muodostaa esteen vaikuttavuudelle. Jos tutkijan ääni ei kuulu, jonkun muun kuuluu, ja julkista keskustelua hallitsevat tutkitun tiedon sijaan muunlainen tieto, arvot ja päämäärät.
Tutkijoiden on mahdollista osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun pienillä näkökulmilla. Tämä ei aina tarkoita varsinaista tiedeneuvontaa, vaan perspektiivin avaamista. Tähän tarvitaan lisää koulutusta ja rohkaisua etenkin nuorten tutkijoiden suuntaan.
Vaikuttavuus on hidasta ja sen tulokset näkyvät usein vasta pitkällä aikavälillä. Vaikuttavuus rakentuu pienistä teoista ja tieteen tunnetuksi tekemisestä, mikä vahvistaa luottamusta ja avaa keskustelua. Tiedeluottamuksen ylläpitäminen on tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytys, sillä tiede ei vaikuta, ellei sitä kuunnella.
”Vaikuttavuus rakentuu pienistä teoista ja tieteen tunnetuksi tekemisestä.”
