Ihmisen menneisyyttä voi tutkia esimerkiksi kielen, geenien ja arkeologisten löytöjen perusteella. Kannan korteni ihmiskunnan menneisyyden tutkimuksen kekoon selvittämällä kielten eriytymistä ihmisekologisesta näkökulmasta. Käytän tutkimuksessani suuria, laajaan kielitieteelliseen tietoon perustuvia kieliaineistoja joita analysoin biologiasta lainatuilla laskennallisilla menetelmillä. Tutkin ilmiötä kolmella eri tasolla: eriytymisprosessin alkuvaihetta suomen kielen murteilla, sen keskivaihetta itämerensuomalaisen kieliryhmän avulla sekä sen loppuvaihetta koko uralilaisen kieliperheen kautta. Työskentelen monitieteisessä, pääosin Koneen Säätiön rahoittamassa BEDLAN-työryhmässä, joka koostuu mm. biologeista, kielitieteilijöistä, maantieteilijöistä ja matemaatikosta.
Olen peruskoulutukseltani biologi, mutta siirryin jatko-opinnoissani monitieteisen tutkimuksen pariin. Väittelin vuonna 2016 aiheesta Kielten makro- ja mikroevoluutio: Kielten erkaantumisen tutkiminen evoluutiobiologisista lähtökohdista. Vietin lukukauden 2017–2018 Tarton yliopiston Viron kielen ja yleisen kielitieteen instituutissa itämerensuomalaisiin kieliin liittyvää postdoc-tutkimusta tehden.