Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen toiminnan taustalla vaikuttavat niin tieto kuin mielikuvat eli käsitykset siitä, millaisia asiat ovat. Yksi tapa tutkia historiallisia mielikuvia on tarkastella aineistoja, jotka ovat todennäköisesti vaikuttaneet mielikuvien muodostumiseen. Medialla on tässä keskeinen rooli. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 herätti keskustelua siitä, minkälainen käsitys kyseisistä maista on Suomessa vallinnut. Toimin postdoc-tutkijana osana Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta (2023–2026), jossa tutkitaan suomalaisen median välittämää kuvaa Venäjästä ja Ukrainasta 1991–2022 ja kysytään, miksi kuva on ollut juuri tietynlainen. Tutkimusaineistooni kuuluu Suomen laajalevikkisimpiä sanomalehtiä.
Tiedon ja mielikuvien vuorovaikutteista suhdetta olen tarkastellut myös aivan eri aikakaudella. Väitöskirjani (Oulun yliopisto, 2022) keskiössä oli Ruotsin kruunun ja Pohjanmaan käskynhaltijoiden vallankäyttö 1600-luvun alussa. Käskynhaltijat olivat linkkejä keskus- ja paikallishallinnon välillä, ja väitöskirjan kautta he tulevat entistä selkeämmin esiin tärkeinä toimijoina valtionmuodostuksessa pohjoisella reuna-alueella. Tutkimus kytkeytyi keskusteluihin yksilön roolista hallinnossa, paikallisen vuorovaikutuksen merkityksestä sekä tiedon roolista.
Historiassa minua kiinnostaa erityisesti mm. vaikuttaminen ja vallankäyttö, historiallinen mielikuvatutkimus, fyysinen ja kulttuurinen tila, henkilökohtainen toimijuus sekä pohjoisten alueiden historia. Tutkimuksen teon ohella opetustehtävät ja opiskelijoiden kanssa työskenteleminen on ollut palkitsevaa. Olen aktiivisesti mukana Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry:n toiminnassa, ja tiedetoimittaminen on lähellä sydäntäni. Tällä hetkellä olen toimittajana Historiallisessa Aikakauskirjassa ja mukana myös Pohjois-Suomen Historiallisen Yhdistyksen julkaisutoiminnassa.