Nuorten Tiedeakatemia kutsui kansainvälisesti arvostetun tiedediplomatian asiantuntijan Flavia Schlegelin vieraaksi viime toukokuun Akatemiaklubille. Vierailu oli osa kiertuetta, jonka Nuorten Tiedeakatemia järjesti yhteistyössä Sveitsin nuorten tiedeakatemian SYNESPOD-verkoston kanssa. Tässä kirjoituksessa kiertuetta järjestäneet Veera Ehrlén ja Jovana Milic pohtivat tiedediplomatian roolia muuttuvassa maailmassa.
Mikä on tieteen rooli maailmassa, jossa geopoliittiset jännitteet kasvavat, teknologia kehittyy ennennäkemättömällä vauhdilla, akateeminen vapaus on monin paikoin koetuksella ja kansainvälisen yhteistyön tulevaisuus näyttää aiempaa epävarmemmalta? Näiden kysymysten äärelle pysähdyttiin, kun kansainvälisesti arvostettu tiedediplomaatti Flavia Schlegel vieraili Suomessa Nuorten Tiedeakatemian kutsusta. Vierailu toteutettiin yhteistyössä sveitsiläisen SYNESPOD-verkoston kanssa, ja sitä tuki INGSA Europe.
Schlegel on kansainvälisesti tunnustettu tiedediplomaatti, joka on työskennellyt niin kansanterveyden, tiedepolitiikan kuin kansainvälisen tiedeyhteistyön parissa, toiminut UNESCO:n luonnontieteiden apulaispääjohtajana sekä International Science Councilin ensimmäisenä tieteen erityislähettiläänä globaalin politiikan kysymyksissä. Hänen uransa on vienyt myös Washingtoniin ja Shanghaihin, missä hän oli mukana rakentamassa Swissnex China -verkostoa, joka yhdistää tieteen, teknologian, innovaatioiden, kulttuurin ja yhteiskunnan toimijoita. Schlegelin laaja kokemus teki hänestä erityisen kiinnostavan vieraan suomalaiselle tiedeyhteisölle tilanteessa, jossa kansainväliseen yhteistyöhön, turvallisuuteen, kestävyyteen ja tutkimuksen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvät kysymykset ovat korostuneet entisestään.
Vierailun aikana Schlegel piti luennon ”Engaging at the Interface of Science, Policy, and Diplomacy in a Changing World”, joka toimi lähtökohtana keskusteluille eri puolilla Suomea. Keskusteluissa tarkasteltiin tiedediplomatian syntyä ja sen kasvavaa merkitystä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Esiin nousi kysymys siitä, kuinka tiede voi säilyttää asemansa luotettavan tiedon lähteenä ja kansainvälisen yhteistyön rakentajana aikana, jolloin monet globaalit haasteet ovat tiiviisti toisiinsa kietoutuneita ja poliittisesti latautuneita.
Vierailu tarjosi mahdollisuuden tarkastella näitä kysymyksiä useista suomalaisista näkökulmista. Oulun yliopistossa tiedediplomatiaa tarkasteltiin erityisesti arktisen alueen näkökulmasta. Keskusteluissa nousi esiin, miten tutkimus, paikallinen ja alkuperäiskansojen tieto, ympäristönmuutos, turvallisuus ja kansainvälinen yhteistyö kietoutuvat yhteen pohjoisilla alueilla. Tampereen yliopistossa huomio kohdistui tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen. Keskusteluissa korostettiin yliopistojen roolia tutkimuksen, päätöksenteon, kansalaisyhteiskunnan ja julkisen keskustelun välisinä rajapintoina. Turun yliopistossa keskustelujen painopiste siirtyi kestävyyssiirtymään. Tiedediplomatia nähtiin osana pitkäjänteistä yhteiskunnallista muutosta, jonka onnistuminen edellyttää yhteistyötä tutkimuksen, julkisen sektorin, yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten toimijoiden välillä.
”Tiedediplomatia on jo osa monen tutkijan arkea kansainvälisen yhteistyön ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kautta. Tämä edellyttää tutkijoilta viestintä-, neuvottelu- ja yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisten toimijoiden ja tavoitteiden välillä.”
Schlegelin vierailu päättyi Helsingissä Nuorten Tiedeakatemian akatemiaklubiin, jossa keskustelu painottui uransa alku- ja keskivaiheessa olevien tutkijoiden rooliin tiedediplomatiassa. Keskusteluissa nousivat esiin nuorten ja keskiuran tutkijoiden mahdollisuudet osallistua tieteen ja politiikan rajapintoihin. Erityisesti pohdittiin, millaista koulutusta, tukea, verkostoja ja tunnustusta tutkijat tarvitsevat vahvistaakseen tiedediplomaattisia valmiuksiaan. Samalla korostui ajatus siitä, että tiedediplomatia on jo osa monen tutkijan arkea kansainvälisen yhteistyön ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kautta. Tämä edellyttää tutkijoilta viestintä-, neuvottelu- ja yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisten toimijoiden ja tavoitteiden välillä. Näiden valmiuksien merkityksen voidaan odottaa korostuvan entisestään tulevina vuosina.
Schlegelin vierailun aikana käydyt keskustelut osoittivat, että Suomella on erinomaiset lähtökohdat vahvistaa asemaansa tiedediplomatian toimijana. Vahva tutkimusjärjestelmä, korkea yhteiskunnallinen luottamus, kansainväliset verkostot, arktinen osaaminen sekä sitoutuminen kestävään kehitykseen ja teknologiseen edistykseen muodostavat vankan perustan. Lisäksi Suomessa toimii aktiivinen nuorten tutkijoiden yhteisö, joka voi tuoda uusia näkökulmia kansainväliseen yhteistyöhön.
Seuraava askel on tehdä tämä potentiaali näkyväksi ja hyödyntää sitä aiempaa määrätietoisemmin. Tämä tarkoittaa koulutuksen vahvistamista, verkostojen rakentamista, tiedediplomatian tunnistamista osaksi tutkimustyötä sekä mahdollisuuksia nuorille tutkijoille oppia alan kokeneilta toimijoilta.
Teksti on Veera Ehrlénin tarkistama ja editoima konekäännös. Alkuperäinen, pidempi artikkeli luettavissa täällä.