Kasvigenetiikan tutkimus pyrkii selvittämään, miten kasvien perimä vaikuttaa kasvien kasvuun ja kehitykseen erilaisissa ympäristöoloissa. Kasvigenetiikkaa on Gregor Mendelin (1822–1884) ajoista lähtien tutkittu tekemällä risteytyksiä ja havainnoimalla risteytysjälkeläisten kasvua ja kehitystä. Nykypäivän kasvigeneetikko käyttää usein edelleen työkaluinaan risteytysten avulla aikaansaatuja kasviaineistoja. Näiden aineistojen tutkimiseen käytettävät menetelmät ovat tosin siirtyneet kasvien ilmiasun havainnoinnista molekyylibiologian tasolle; nykyisin voidaan esimerkiksi havainnoida, mitkä geenit aktivoituvat tietynlaisissa ympäristöoloissa. Omassa työssäni tutkin ahomansikan kukkimiseen ja kasvulliseen kehitykseen vaikuttavia geneettisiä säätelyreittejä sekä sitä, miten ympäristön lämpötila ja päivänpituus vaikuttavat reittien toimintaan. Työskentelen tällä hetkellä CRAG-tutkimuskeskuksessa Barcelonassa Ella och Georg Ehrnrooth -säätiön myöntämän apurahan turvin.