Puut eivät voi paeta häiriötekijää tai siirtyä parempaan paikkaan, jos niiden elinalueen olosuhteet muuttuvat sopimattomiksi. Siitä huolimatta ne voivat elää kymmeniä, satoja tai tuhansia vuosia, joten niille on kehittynyt monia mekanismeja niin kasvinsyöjiä ja tuhohyönteisiä vastaan puolustautumiseen kuin muuttuviin ympäristöolosuhteisiin sopeutumiseen. Näiden mekanismien ja niiden rajojen tunteminen auttaa ymmärtämään kuinka puut selviytyvät nykyhetken nopeista ympäristömuutoksista.
Tutkin väitöskirjassani Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla pihkan, havupuiden tärkeimmän puolustautumismekanismin, dynamiikkaa kosteissa ja kuivissa ympäristöolosuhteissa. Lisäksi tutkin pihkan aineiden yhteyttä puiden tuottamiin, ilmakehän kemiassa reaktiivisiin, haihtuviin hiiliyhdisteisiin (volatile organic compouds, VOC). Tämän jälkeen post-doc projekteissani UQAM yliopistolla Montrealissa sovelsin oppimaani puiden toiminnasta tutkiakseni puistoissa, kaduilla ja ruukuissa kasvavien kaupunkipuiden kasvua, VOC päästöjä, vedenkäyttöä ja veden käyttöön liittyviä puuaineen sopeumia. Tällä hetkellä jatkan kaupunkipuiden tutkimusta Koneen säätiön apurahan turvin Helsingin yliopistolla metsätieteiden osastolla. Minua kiinnostaa ymmärtää ja määrittää kuinka eri kaupunkiympäristöt ja kaupungin stressitekijät vaikuttavat puiden kokonaisvaltaiseen toimintaan ja siten niiden mahdollisuuksiin tuottaa kaupungeissa tarvittavia ekosysteemipalveluja. Toisaalta tarkastelen myös millä toiminnallisilla tai rakenteellisilla keinoilla puut sopeutuvat haastaviinkin kaupunkiympäristöihin.