Otto Latva

Olen kulttuuriseen eläin- ja kasvitutkimukseen sekä ympäristöhistoriaan erikoistunut historioitsija ja monilajisen historian dosentti. Olen tutkinut laajasti uudenajan alun sekä 1800- ja 1900-luvun yhteiskuntia ja kulttuuria. Erityisesti olen perehtynyt ihmisten ja eläinten jaetun menneisyyden tutkimukseen sekä siihen, miten merellinen ympäristö on hahmotettu pitkällä aikavälillä. Yleisesti ottaen olen kiinnostunut laajasti kaikista teemoista liittyen inhimillisen ja ei-inhimillisen luonnon suhteeseen. Olen kiinnostunut myös digitaalisten ihmistieteiden metodeista. Mainittakoon myös, että olen tehnyt paljon poikkitieteellistä yhteistyötä luonnontieteilijöiden ja erityisesti biologien kanssa.

Olen työskennellyt pääasiassa Turun yliopistossa tutkijana mutta myös tutkimusjohtajana sekä yliopistonlehtorina. Tutkijana olen toiminut erityisesti kulttuurihistorian oppiaineissa, jossa tein myös väitöskirjaani 2010-luvulla. Routledge on julkaissut väitöskirjani pohjalta toteuttamani teoksen ”The Giant Squid in Transatlantic Culture. The Monsterization of Molluscs” (2023). Tutkimusjohtaja toimin vuosien 2020-2021 välisenä aikana meritutkimuksen temaattisessa kokonaisuudessa ja yliopistonlehtorina kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineessa 2022-2024. Olen lisäksi työskennellyt postdoc-tutkijana Åbo Akademin meritutkimuskonsortiossa ja vierailevana tutkija Kanadassa ja Virossa.

Johdan parhaillaan kolmea tutkimushanketta: 1. Suomen Akatemian 2021-2025 rahoittamaa hanketta ”Kadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit – Ihmisten suhde Itämeren muuttuvaan biodiversiteettiin (HumBio; http://www.utu.fi/humbio)”, 2. Weisell säätiön 2023-2024 rahoittamaa hanketta ”Pyöriäismuistot: Ihmisten ja pyöriäisten yhteinen menneisyys Suomen merialueella” (https://sites.utu.fi/pyoriaismuistot/), ja 3. Alfred Kordelinin säätiön 2023-2025 rahoittamaa hanketta ”Fauna & Flora Fennica (FaFFe; https://sites.utu.fi/faffe/)”.

Erilaisten tutkimusjulkaisujen lisäksi olen popularisoinut tutkimustani kirjoittamalla tietokirjoja, joista mainittakoon esimerkkinä kirjoittamani ”Merihirviöt. Merenneidosta mustekalaan” (2019) ja kollegani Maarit Leskelä-Kärjen kanssa yhdessä kirjoittamani ”Meri ja Tove. Elämää saaristossa” (2022).