Pohjoismaiden ja Baltian maiden nuorten tiedeakatemiat kokoontuivat Tallinnassa 8.–9.5. Kokoontumisen jälkeen osa Nuorten Tiedeakatemian delegaatiosta jatkoi Tarttoon Suomen ja Viron nuorten tiedeakatemioiden kahdenväliseen kokoontumiseen.
”NBM on enemmän kuin kokoontuminen – se on ideoiden, yhteistyön ja systeemisen muutoksen katalysaattori. Nuorten tiedeakatemiat eivät ole enää passiivisia sivustaseuraajia, vaan aktiivisia kumppaneita tutkimuksen tulevaisuuden muovaajina”, totesi avauspuheenvuorossaan Maarja Grossberg-Kuus, entinen Viron nuorten tiedeakatemian puheenjohtaja ja nykyinen Viron tiedeakatemian jäsen.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden nuorten tiedeakatemiat ovat kokoontuneet vuodesta 2022 lähtien vuosittain. Tiivistynyt tahti alkoi Helsingissä järjestetystä kokoontumisesta pandemiavuosien aiheuttaman tauon jälkeen. Tänä keväänä verkoston seitsemän akatemiaa kokoontuivat Tallinnassa, ja kustakin maasta oli läsnä 2–7 hengen delegaatio. Nuorten Tiedeakatemiasta mukana olivat koordinaattorit Riikka Hiltunen, Kim Krappala ja Selja Taipale sekä hallituksen jäsenet Samuli Autti, Laura Berger, Sampsa Holopainen ja Saana Jukola.
Kokoontumisen kahtena pääteemana oli tutkijan urapolut ja tekoälyn käytön etiikka. Kumpaankin teemaan liittyen kuultiin alustuksia eri tiedeakatemioiden edustajilta. Lisäksi kuultiin kaksi keynote-puheenvuoroa akatemioiden ulkopuolisilta puhujilta: apulaisprofessori Eneli Kindsiko Tarton yliopistosta puhui akateemisten työmarkkinoiden sopeutumisesta megatrendeihin kuten väestön ikääntymiseen, ja eetikko ja poliitikko Margit Sutrop alusti tekoälyn etiikkaan liittyvää keskustelua.
Lisäksi kukin akatemia kertoi lyhyesti toiminnastaan erityisesti siitä kulmasta, millä tavoin akatemia tukee nuorten tutkijoiden uraa. Keskustelu kävi vilkkaana ja osallistujia kiinnosti erot ja yhtäläisyydet eri maiden välillä esimerkiksi tutkimusrahoitukseen ja nuorten tutkijoiden asemaan liittyen. Myöskin eri akatemioiden väliset erot kiinnostivat – ketkä saavat valita itse jäsenensä, kenellä on ikäraja jäseneksi pääsemiseksi, ja miten itsenäisiä ja suuria organisaatiot ylipäätään ovat. Nuorten Tiedeakatemian koordinaattorit saivat vastailla erityisesti jäsenvalintaa ja Tutkija tavattavissa -palvelua koskeviin kysymyksiin.
Osa Nuorten Tiedeakatemian delegaatiosta suuntasi Tallinnan jälkeen kohti Tarttoa. Matkan tarkoituksena oli jatkaa akatemioiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä, joka käynnistyi joulukuussa 2022. Vierailun aluksi Nuorten Tiedeakatemia sai kattavan kierroksen professori Jaak Vilolta Tartton yliopiston vuonna 2020 valmistuneeseen Delta Centreen. Delta Centre sijaitsee aivan Tartton keskustassa Emajoen varrella ja tarjoaa hienot puitteet mm. tietojenkäsittelytieteiden, tilastotieteiden ja kauppatieteiden laitoksille. Talosta löytyy niin robotiikkatutkimusta kuin peliteknologinen liikeanimoinnin laboratoriokin. Mielenkiintoinen kokemus oli myös tietokonemuseo, jossa oli mm. Viron ensimmäisen Ural-tietokoneen magneettirumpu.
Iltapäiväohjelmassa oli tieteellisiä puheenvuoroja kummaltakin tiedeakatemialta Akatemiaklubihengessä. Viron Anastasiya Astapova puhui salaliittoteorioista yliopistomaailmassa. Jaan Arun aiheena oli tekoälyn käyttö kouluissa. Sampsa Holopainen ja Samuli Autti puhuivat myös omista viimeaikaisista tutkimuksistaan. Iltapäiväohjelman päätti Kim Krappalan puheenvuoro Nuorten Tiedeakatemian viimeaikaisista toimista ja tulevaisuuden tavoitteista eri toimintaryhmissä. Viron Nuorten Tiedeakatemian puheenjohtaja Toomas Vaimann kertoi Viron Nuorten Tiedeakatemian viimeaikaisista toimista. Viron Nuorten Tiedeakatemia on aktivoitunut erityisesti tiedeviestinnän ja politiikkavaikuttamisen saralla.
