Kulttuurimme juuret kurkottavat muinaiseen Lähi-itään. Egyptistä Persianlahdelle ulottuvalla alueella aloitettiin maanviljelys, kehitettiin kirjoitustaito ja perustettiin ensimmäiset kaupungit tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua. Rikkaan arkeologisen aineiston ohella alueelta on säilynyt satojatuhansia tekstejä, joiden kautta meidän on mahdollista tutkia niin historian laajempia kehityslinoja kuin yksittäisten ihmisten elämää. Oma tutkimukseni keskittyy Assyrian ja Babylonian alueille (nykyinen Irak ja Syyria) ensimmäisellä vuosituhannella eaa. Tutkimusaiheeni liittyvät erityisesti sosiaalihistoriaan ja digitaalisten menetelmien hyödyntämiseen kielen- ja historiantutkimuksessa.
Tutkin väitöskirjassani maahanmuuttajayhteisöjä Babyloniassa. Ihmisten liikkuvuus alueelta toiselle oli yleistä muinaisessa Lähi-idässä, ja runsas kirjallinen lähdeaineisto mahdollistaa ilmiön yksityiskohtaisen tarkastelun. Tämän jälkeen olen toiminut jäsenenä monitieteisessä tutkimusryhmässä, joka kehitti ja sovelsi kieliteknologian ja verkostoanalyysin menetelmiä akkadinkielisten nuolenpäätekstien tutkimiseen. Nykyinen tutkimusprojektini tarkastelee Babylonian ja Persian suurvaltojen ja maaseutuväestön suhteita. Selvitän tutkimuksessani, miten suurvallat onnistuivat tavoitteissaan hallita maaseutua ja miten maaseutuväestö reagoi suurvaltojen toimiin. Olen jäsen Suomen Akatemian rahoittamassa Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikössä.
Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksiköstä ja sen tutkimushankkeista voi lukea lisää osoitteesta www.helsinki.fi/anee.
Valokuva: Lauri Laine