Maailmassa on noin 70 nuorten tiedeakatemiaa, joita yhdistää tavoite tukea erityisesti uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita sekä edistää tieteen asemaa yhteiskunnassa. Tässä kirjoituksessa Nuorten Tiedeakatemian toiminnasta vastaava Riikka Hiltunen avaa verkoston moninaisuutta Varsovassa järjestetyn Euroopan nuorten tiedeakatemioiden kokoontumisen jälkimainingeissa.
Kansainvälisissä nuorten tiedeakatemioiden kokoontumisissa on usein isoja kattoteemoja, joiden ympärille on koottu puheenvuoroja, break-out-sessioita ja paneeleja. Viimeisimmässä Euroopan nuorten tiedeakatemioiden kokoontumisessa Varsovassa toukokuussa teemoina olivat akateeminen vapaus ja luottamus tieteeseen. Tärkeiden teemakeskustelujen rinnalla kulkee aina kuitenkin myös toinen keskustelulinja, jossa keskiössä ovat eri nuorten tiedeakatemioiden erot ja yhtäläisyydet. Miten te valitsette jäsenenne? Kuinka pitkä teidän jäsenkautenne on? Mitä, eikö teillä ole jäsenille ikärajaa?
Käytyäni näitä keskusteluja vuosien varrella jo seitsemässä nuorten tiedeakatemioiden kansainvälisessä kokoontumisessa, kuvittelin yhden asian varmaksi: nuorten tiedeakatemiat ovat tohtoreiden yhteisöjä. Tämä käsitys korjaantui, kun menin mukaan Global Young Academyn vetämään projektiin, jonka tavoitteena on luoda kansainväliset suositukset nuorten tiedeakatemioiden jäsenvalintaan. Keskusteluissa kävi ilmi, että kehittyvissä maissa ei välttämättä ole riittävästi muut kriteerit täyttäviä tohtoreita, jotta väitöstä voitaisiin pitää ehdottomana jäsenyyskriteerinä. Projekti on nyt loppusuoralla, ja näyttää siltä, että yhdessä laaditut valintakriteerit jäävät erittäin väljiksi, jotta ne olisivat mahdollisimman inklusiiviset. Tohtorintutkintoa ei voida pitää maailmanlaajuisena kriteerinä jäsenyydelle.
Maailmassa on noin 70 nuorten tiedeakatemiaa. Näistä ensimmäinen, Outstanding Young Scientists, Inc. (OYSI) – Philippine Academy of Young Scientists on perustettu Filippiineillä vuonna 1997. Euroopan vanhin nuorten tiedeakatemia on Saksan Die Junge Akademie, joka on perustettu vuonna 2000. Nuorimpia ovat esimerkiksi Irlannin (2023), Pakistanin (2024) ja Meksikon (2024) nuorten tiedeakatemiat. Suomen Nuorten Tiedeakatemia on perustettu samana vuonna (2017) esimerkiksi Albanian, Viron ja Korean nuorten tiedeakatemian kanssa. Ranskan kohdalla nuorten tiedeakatemioiden kartalla on yhä tyhjä kohta.
Osa nuorten tiedeakatemioista toimii kansallisen tiedeakatemian eli ”aikuisten akatemian” tai ”senioriakatemian” yhteydessä, osa itsenäisinä. Verkostossa on mukana myös joitakin ei-akatemiamuotoisia yhdistyksiä, kuten Latvian nuorten tutkijoiden yhdistys. Toisilla on useita vakituisia työntekijöitä, toisilla ei yhtään. Osa pyörii valtion rahoittamina, osa yksityisellä rahoituksella. Toisten jäsenkausi kestää neljä vuotta, toisten kymmenen. Toisten jäsenistö on 11-henkinen, toisten 400-henkinen.
Suomen Nuorten Tiedeakatemia suhteessa muihin akatemioihin
Nuorten tiedeakatemioiden itsenäisyyden aste vaihtelee siis suuresti, ja tämä näkyy esimerkiksi jäsenvalinnassa. Toisilla ”emoakatemia” valitsee jäsenet ja toiset saavat valita jäsenensä itse. Suomen Nuorten Tiedeakatemiassa on toteutettu viimeisten vuosien ajan eräänlaista hybridimallia, jollaiseen en ole muualla törmännyt. Suomalainen Tiedeakatemia valitsee Nuorten Tiedeakatemian jäsenet, mutta Nuorten Tiedeakatemia on yksi useasta ryhmästä, jotka saavat ehdottaa jäseniä. Näitä ehdotuksia varten olemme toteuttaneet neljä kertaa avoimen jäsenhaun, jonka tärkeänä tavoitteena on ollut saada entistä aktiivisempia tutkijoita jäsenistöömme. Olemme onnistuneet tässä erinomaisesti. Ovathan lähtökohdat jäsenyyteen aika erilaiset, jos jäsenyyttä tarjottaessa kuulee Nuorten Tiedeakatemiasta ensimmäisen kerran, kuin jos on itse päättänyt hakea ja tutustunut toimintaan sitä varten etukäteen.
Nuorten Tiedeakatemian yksiselitteisimmät jäsenyyskriteerit ovat, että valintahetkellä tutkijan on oltava alle 40-vuotias ja viiden vuoden sisään väitellyt (tosin näistäkin kriteereistä voidaan perustelluin syin joustaa). Myös vahvat tutkimusmeriitit ovat ehdoton kriteeri, joskin jo huomattavasti vaikeampia arvioida. Jäsenistö koostuu nimenomaan tutkijoista siinä missä esimerkiksi Belgiassa jäseniksi otetaan myös taiteilijoita.
Suomen Nuorten Tiedeakatemian jäsenvalintaprosessi herättää aina kansainvälisissä kuvioissa keskustelua. Toinen huomiota herättävä asia on suuri kansallinen vaikuttavuutemme tiedekasvatuksen saralla. Monet sisarakatemiat haluavat kuulla, miten olemme asemaamme päässeet ja kyselevät vinkkejä siihen, miten he voisivat lähteä käynnistämään samantyyppistä toimintaa kuin menestyksekäs Tutkija tavattavissa -palvelumme.
Monista eroista huolimatta verkoston organisaatioita yhdistää se, että tavoitteena on tukea erityisesti uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita sekä edistää tieteen asemaa yhteiskunnassa. Ja tietenkin se, että kyseessä on nuorten tutkijoiden yhteisö – joskin sekin, miten nuoruus määritellään, vaihtelee suuresti. Ruotsin nuorten tiedeakatemiassa vain uravaiheella on merkitystä, ei tutkijoiden iällä. Viron nuorten tiedeakatemiasta joutuu ulos täytettyään 42 vuotta.
Maailman nuorten tiedeakatemioista löytyy kootusti tietoa GYA:n kokoamasta bookletista.
