Ilmastonmuutos, ilmanlaatu, monimuotoisuuden väheneminen, luonnonvarojen riittävyys. Ihmiskunta on keskellä laajaa ja monimutkaista viheliäisten ongelmien kenttää, jonka ratkaisu edellyttää tutkimukselta laajoja ja poikkitieteellisiä ponnistuksia. Ilmakehätutkijat työskentelevät ongelmakentän ytimessä, jossa perustutkimus limittyy sujuvasti soveltavan tutkimuksen ja innovaatioiden kanssa. Esimerkiksi luontaiset hiilivetyemissiot voidaan valjastaa vetojuhdaksi hillitsemään ilmastonmuutosta, mikäli niiden lähteitä opitaan ymmärtämään yksityiskohtaisesti ja hallitsemaan tarkoituksenmukaisesti. Oma tutkimukseni keskittyy reaktiivisten hiilivetyjen lähteisiin ja niiden dynamiikkaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Niiden ohella olen mukana kasvien ja maan kaasunvaihtoon, hiilitaseeseen sekä yleiseen ekofysiologiaan liittyvässä tutkimuksessa, sekä monissa muissa ilmakehätieteiden ja biogeokemiallisten kiertojen tutkimuksessa.
Olen taustaltani metsätieteilijä. Työskentelen tutkijatohtorina Ilmakehätieteiden keskuksessa (INAR), Helsingin yliopistossa. Työni teen SMEAR II –mittausasemalla, joka on Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella sijaitseva maailman monipuolisin ja laajin jatkuvatoiminen ainevirtaamamittausasema.
Lue Juho Aallon haastattelu Nuorten Tiedeakatemian Tutkimukselle kasvot -henkilökuvasarjassa.