Suomen Nuorten tiedeakatemia (YAF) järjesti eurovaalien ja euroviisujen aattona eurooppalaisten nuorten tiedeakatemioiden (ENYA) tapaamisen Helsingissä 17.-18.5.2019. Tapaamisen konkreettisena lopputuloksena eurooppalaisten nuorten tiedeakatemioiden yhteistyötä tiivistetään YAFin esittämän mallin mukaisesti niin, että vuotuisten tapaamisten edelliset ja tulevat järjestäjät koordinoivat yhteistyötä myös tapaamisten välillä. Nyt siis koordinointivastuussa on Suomen lisäksi seuraavan kokouksen järjestäjäksi ilmoittautunut Saksan Die Junge Akademie. Lisäksi Global Young Academy (GYA) tukee yhteistyötä sihteeristön työpanoksella.
Kaksipäiväinen Helsingin tapaaminen pidettiin Tieteiden talolla ja siihen osallistui edustajia 15 akatemiasta. Edellinen euroopanlaajuinen nuorten tiedeakatemioiden tapaaminen oli keväällä 2018 Amsterdamissa. Tapaamisen ensimmäisenä päivänä käytiin paneelikeskustelu tutkitun tiedon välittymisestä päätöksentekijöille. Suomen Tiedeakatemiat yhteistyöneuvoston akatemiasihteeri Päivi Tikan vetämään paneelikeskusteluun osallistuivat professori Jaana Bäck Helsingin yliopistosta, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sekä toiminnanjohtaja Outi Silfverberg Ympäristötiedon foorumista. Keskustelussa nousi esiin poliitikkojen tarve ja halu saada luotettavaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Poliitikon näkökulmasta voi kuitenkin olla haastavaa löytää teemaan perehtynyt asiantuntija. Lisäksi poliitikon voi olla vaikea hahmottaa, miksi tutkijat päätyvät päätelmissään eri tuloksiin. Media on poliitikoille tärkeä tutkimustiedon lähde, mutta ehdotettiinpa tilaisuudessa myös jonkinlaista ”tinderiä” tutkijoiden ja poliitikkojen yhteistyötä edistämään.
Ensimmäisen päivän aikana kuultiin myös paneelikeskustelu tieteen avoimuudesta. Avoin tiede on ollut ollut viime vuosina vahvasti esillä johtuen muun muassa Plan S:stä, joka pyrkii esimerkiksi julkaisujen, aineistojen ja estimointikoodien avoimeen saatavuuteen. Nuorten tiedeakatemian puheenjohtajan Tommi Himbergin johdolla Eurodoc:in presidentti Eva Hnatkova, Aalborgin yliopiston professori Budtz Pedersen ja Koneen säätiön tiedeasiamies Kalle Korhonen kertoivat avoimen tieteen tavoitteista sekä toimista, joilla näihin tavoitteisiin pyritään. Keskusteluissa nousi esiin myös huoli tieteen avoimuuden mukanaan tuomista mahdollisista ongelmista ja se, että mahdollisuudet tieteen avoimuuteen voivat riippua tieteenalasta. Tämä pitää ottaa huomioon tutkijoiden välisiä avoimen tieteen meriittejä arvioitaessa.
Päivän lopuksi kokouksen osallistujat pääsivät virkistäytymään Uunisaaressa illallisen ja saunomisen merkeissä. Lukuisat kokousvieraat kastoivat talviturkkinsa kauniissa kevätillassa suomalaisten isäntien ja emäntien esimerkin kannustamana.
Tapaamisen toisena päivänä järjestettiin ”World café ”-hengessä ryhmäkeskusteluita nuorten tiedeakatemioiden toiminnasta ja parhaista käytännöistä. Keskustelujen tuloksena saatiin monia hyviä ideoita tulevaa toimintaa varten liittyen esimerkiksi nuorten tiedeakatemioiden toiminnan rahoittamiseen, monitieteellisten, tiedettä ja taidetta yhdistelevien toimintamuotojen järjestämiseen, tieteen popularisointiin sekä tutkijanuran tukemiseen liittyen. Toisena kokouspäivänä jatkettiin myös keskustelua nuorten tutkijoiden roolista tutkitun tiedon välittäjinä. Keskustelua pohjusti Nuorten Tiedeakatemian sihteeri Katri Rostedtin esitys syksyllä alkavasta Tiina ja Antti Herlinin säätiön rahoittamasta projektista Young researchers as knowledge brokers. Projektiin tullaan tarvitsemaan kaikkien eurooppalaisten nuorten taideakatemioiden apua.
Eurooppalaisten nuorten tiedeakatemioiden tapaamiset jatkuvat ensi vuonna Saksan nuorten tiedeakatemian järjestämänä. Die Junge Akademie on nuorten tiedeakatemioista ensimmäinen, ja ensi vuonna se täyttää 20 vuotta.