Tiedekentän toimijat haastavat puolueet ja ehdokkaat kertomaan, miten ne turvaavat vapaan tieteen edellytykset. Nuorten Tiedeakatemia on yksi mukana olevista neljästätoista organisaatiosta.
Suomen asema tieteen vapauden kärkimaana on heikentynyt. Tutkijoiden työhön kohdistuu aiempaa enemmän häirintää, ja tutkimuksen poliittinen ja taloudellinen ohjaus on vahvistunut. Samaan aikaan ekologinen kriisi ja muut turvallisuusuhat, huoli taloudesta ja disinformaatio kasvattavat riippumattoman tutkitun tiedon tarvetta.
Kevään 2027 eduskuntavaaleissa valitaan päättäjät, jotka ratkaisevat myös sen, millaiset edellytykset Suomessa annetaan uuden tiedon syntymiselle. Äänestäjät voivat vaatia ehdokkailta selkeitä vastauksia: miten he puolustavat tieteen ja tutkijoiden vapautta, turvaavat tutkimuksen pitkäjänteisen rahoituksen ja vahvistavat tutkitun tiedon asemaa päätöksenteossa?
Joukko tiedekentän keskeisiä toimijoita tuo nämä kysymykset vaalikeskusteluun syksyllä 2026 alkavalla Vapaa tiede ratkaisee -kampanjalla.
Kampanja tuo esiin sen, kuinka tärkeää tieteen vapaudesta ja resursseista huolehtiminen on monikriisin keskellä.
Kevään 2027 vaaleissa voimme valita
Tulevalla vaalikaudella on tehtävä selkeä valinta: panostetaanko vapaaseen tieteeseen vai tingitäänkö toivosta.
”Kriisien keskellä emme voi etukäteen tietää, minkä tieteenalan tuottamaa tietoa seuraavaksi tarvitsemme. Tutkimuksen vapaus antaa mahdollisuuden löytää vastauksia kysymyksiin, joita emme vielä edes tiedä tarvitsevamme”, sanoo Nuorten Tiedeakatemian puheenjohtaja, Työterveyslaitoksen johtava tutkija Sanna Selinheimo.
Tieteen vapaus on turvattu perustuslaissa. Tutkimusta ohjaavat eettiset periaatteet, vertaisarviointi ja hyvä tieteellinen käytäntö. Koko tiedeyhteisö ja jokainen tutkija kantavat vastuuta hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta.
Vapaa tiede avaa näköaloja
Kun tieteen vapaus ja resurssit taataan, syntyy läpimurtoja, kuten uusiutuvan energian ratkaisuja tai mielenterveyden hoitoa mullistavaa tutkimusta. Näin tiede uudistaa ja vahvistaa yhteiskuntaa, taloutta, turvallisuutta ja ihmisten arkea.
Tieteelle on ominaista avoimuus, kriittinen keskustelu ja itseään korjaava luonne – tieto tarkentuu, kumuloituu ja kehittyy ajan myötä. Tutkimustuloksia julkaistaan ja pyritään avaamaan kaikkien käyttöön, jotta yhteiskunta voi hyötyä niistä laajasti. Nuorilla tutkijoilla kilpailu rahoituksesta on erityisen kovaa, mikä voi myös vaikuttaa siihen, millaisia asioita päädytään tutkimaan.
”Akateeminen vapaus toteutuu vasta, kun tutkijalla on mahdollisuus tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia ilman jatkuvaa huolta seuraavasta rahoituspäätöksestä”, sanoo Nuorten Tiedeakatemian varapuheenjohtaja, liikunnan ja urheilun mediatutkimuksen dosentti (Jyväskylän yliopisto) ja tutkijatohtori (Turun yliopisto) Veera Ehrlén.
Vapaa tiede ratkaisee -kampanjan takana on laaja joukko tiedekentän toimijoita: Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Nuorten Tiedeakatemia, Professoriliitto, Sivistysala ry Sivista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), Suomen Kulttuurirahasto, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, Suomen Tiedeseura, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland, Säätiöt ja rahastot ry, Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja Tieteentekijät.
Kampanja näkyy syksyn ja talven aikana mukana olevien organisaatioiden viestinnässä ja tapaamisissa päättäjien kanssa.
Lue tarkemmin, miksi tiede on tärkeää ja miksi tieteen vapautta tarvitaan.
Lisätietoa:
Riikka Hiltunen, Nuorten Tiedeakatemia
, + 358 50 322 0551