Die Junge Akademien (Saksan nuorten tiedeakatemia) järjestämässä tapaamisessa 24 tutkijaa 18 maasta kokoontui pohtimaan, miten kielet muovaavat akateemista tutkimusta ja sen yleistajuistamista. Suomen Nuorten Tiedeakatemiasta mukana olivat kielitieteilijä Sampsa Holopainen ja kemisti Minttu Smith.
2.-9. syyskuuta 24 tutkijaa 18 eri maasta kuudelta eri mantereelta kokoontui Goethe-yliopistoon Frankfurtiin keskustelemaan kielen roolista akateemisessa maailmassa. Vaikka keskustelut käytiin enimmäkseen englanniksi, toivat osallistujat ajatustenvaihtoon oman kielellisen taustansa. Osallistujina oli nuorten tiedeakatemioiden jäseniä Belgiasta (hollanti), Kolumbiasta (espanja), Suomesta (suomi), Saksasta (saksa), Unkarista (unkari), Intiasta (assami, punjabi), Indonesiasta (indonesia), Keniasta (meru), Liettuasta (liettua), Nepalista (nepali), Nigeriasta (joruba), Norjasta (norja), Palestiinasta (arabia), Sudanista (arabia) ja Sveitsistä (ranska, saksa), sekä Global Young Academysta (puola, romania).
Tutkijat työskentelevät kielen parissa joka päivä, mutta tilaisuudet pohdiskella tarkemmin kielen vaikutusta tutkimuksen saavutettavuuteen, laatuun ja levinneisyyteen ovat harvassa. Tapaaminen loi tilaa tällaiselle reflektoinnille, ja siellä tunnistettiin sekä tilaisuuksia että haasteita.
Die Junge Akademien jäsenten työryhmän alkuun laittamassa tapaamisessa keskityttiin kieleen akateemisen moninaisuuden keskeisenä elementtinä ja toisaalta mahdollisena ulkopuolelle jättämisen aiheuttajana. Keskusteluissa tutkiskeltiin kielen roolia tiedeviestinnässä, uramenestyksessä ja työympäristöissä, vallan jakautumisessa akateemisessa maailmassa, kansallisissa ja alueellisissa intresseissä, sekä suurten kielimallien nopeasti kehittyviä vaikutuksia.
Akateeminen työ nojautuu enenevissä määrin englannin kieleen, joka tuo mukanaan merkittäviä etuja, mutta myös haasteita. Maailmanlaajuinen lingua franca edistää kansainvälistä kanssakäymistä ja yhteistyötä. Kuitenkin riippuvaisuus yhdestä kielestä voi luoda esteitä osallistumiselle ja rajoittaa tutkimuksen saavutettavuutta tiedeyhteisön ulkopuolella ja englantia puhumattomissa yhteisöissä.
Jotta päästäisiin lähemmäksi ihanteellista ”maailmantäkäläistä”, eli maailmanlaajuisesti jaettavaa mutta paikallisesti saavutettavaa tutkimusta, tulisi akateemisten instituutioiden ja päätöksentekijöiden käsitellä kieliin liittyviä valintoja keskeisenä tieteenharjoittamisen osana. Tapaamisen lopuksi sitouduttiin yhdessä jatkamaan keskustelua osallistujien koti-instituutioissa, tieteenaloilla ja laajemmissa akateemisissa yhteisöissä.
Tapahtumaa koskeva uutinen Die Junge Akademien verkkosivuilla.