Pohjoismaiden nuoret tiedeakatemiat ilmaisevat huolensa Pohjoismaiden tiedepolitiikan nykytilasta, jolle on ominaista kasvava poliittinen ohjaus ja merkittävien tutkimusalojen suuri rahoituksen vähentäminen
Pohjoismaisten nuorten tiedeakatemioiden yhteislausunto: Sveriges Unga Akademi (Ruotsi), Akademiet for Yngre Forskere (Norja), Det Unge Akademi (Tanska) ja Nuorten Tiedeakatemia (Suomi).
Kuva: Pohjoismaisten nuorten tiedeakatemioiden puheen- ja varapuheenjohtajat, Nils Hallvard Korsvoll, Marte CW Solheim, Ronnie Berntsson, Sofia Lodén, Rune Busk Damgaard, Birgitte Beck Pristed, Olli-Ville Laukkanen, Samuli Junttila
Ruotsin hallituksen äkillinen ja odottamaton päätös, joka tehtiin 22. kesäkuuta, toteaa, että Ruotsin tutkimusneuvosto ei enää rahoita kehitystutkimuksen apurahoja. Päätöksellä tulee olemaan merkittävä kielteinen vaikutus Ruotsin tutkimusyhteisöön. Se on suorassa ristiriidassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Agenda 2030:n kanssa, joihin Ruotsin tutkimusneuvosto on sitoutunut.
Ruotsin hallituksen jyrkkä päätös sekä sen kritisoitu päätös lyhentää yliopistojen hallitusten nimitysaikoja, on jälleen esimerkki lisääntyneestä poliittisesta valvonnasta tutkimusta kohtaan, jota olemme nähneet Pohjoismaissa viime aikoina. Ruotsissa hallitus on perustellut päätökset nojaten kansalliseen turvallisuuteen ja Ukrainan sotaan. Kuitenkin olennaiset syyt tiedepoliittisille toimille jäävät suurelta osin selittämättömiksi. Nämä päätökset rajoittavat merkittävästi akateemista vapautta.
Norjassa hallitus on vähentänyt Norjan tutkimusneuvoston henkilöstöä nopeasti ja dramaattisesti. Samalla lukuisat tärkeät tutkimuksen rahoituslähteet ovat olleet vaarassa kadota. Lisäksi Norjan hallitus on ehdottanut uusia lakeja, jotka heikentävät ja uhkaavat korkeakoulutuksen ja tutkimuslaitosten autonomiaa.
Tanskassa on nähty parlamentin jäsenten akateemista vapautta uhkaavien esitysten huipentuneen kesäkuussa 2021, kun tanskalaiset poliitikot hyväksyivät julistuksen, jonka tavoitteena oli torjua ”liiallista aktivismia” tietyissä humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä tutkimusympäristöissä.
Suomessa on panostettu yhä enemmän poliittisesti ohjattuun, niin sanottuun strategiseen tutkimukseen yliopistojen perusrahoituksen ja tutkijalähtöisen perustutkimuksen kustannuksella.
Pohjoismaiden nuoret tiedeakatemiat ovat huolissaan tästä kehityksestä. Nuoret tutkijat ovat niitä, jotka maksavat kovimman hinnan näistä jatkuvista tiedepoliittisista muutoksista. Vapaa akatemia on yksi demokraattisen yhteiskunnan neljästä peruspilarista yhdessä vapaan lehdistön, oikeusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Akateemisen vapauden tukeminen, mukaan lukien institutionaalisen riippumattomuuden, pitäisi siis olla hallitustemme ja maidemme etujen mukaista toimintaa. Näinä lukuisten alueellisten ja kansainvälisten haasteiden aikana tutkimus on ratkaisevan tärkeä työkalu vastaamaan moninaisiin haasteisiin. Haasteisiin vastaaminen vaatii innostavaa tukea hallituksiltamme.
Pohjoismaiden nuorten tiedeakatemioiden puolesta:
Ronnie Berntsson ja Sofia Lodén – Sveriges Unga Akademin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
Nils Hallvard Korsvoll ja Marte C.W. Solheim – yngre forskeren Akademietin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
Rune Busk Damgaard ja Birgitte Beck Pristed – Det Unge Akademin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
Olli-Ville Laukkanen ja Samuli Junttila- Nuorten Tiedeakatemian puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
