Uutisen kuvassa Euroopan nuorten tiedeakatemioiden kokoontumisen osallistujia Bernissä
Nuorten Tiedeakatemian kansainvälinen kevät jatkui kesäkuussa kahdella suurella kokoontumisella. Hallituksen jäsen Samuli Autti edusti Nuorten Tiedeakatemiaa Kööpenhaminassa ALLEAn yleiskokouksessa 3.-4.6. ja hallituksen jäsenet Velma Aho ja Veera Ehrlén sekä tiedekasvatuskoordinaattori Kim Krappala Euroopan nuorten tiedeakatemioiden kokoontumisessa Bernissä 5.-6.6.
Tanskan kuninkaallinen tiedeakatemia isännöi ALLEAn yleiskokousta ja sen oheistapahtumia
Vasta valittuna jäsenenä saimme ensimmäistä kertaa kutsun 3.-4. kesäkuuta järjestettyyn ALLEAn (All European Academies) yleiskokoukseen. Yleiskokous kutsuu vuosittain koolle ALLEAn jäsenakatemioita lähes 40 maasta ja kesän 2025 kutsujaorganisaationa oli Tanskan kuninkaallinen tiedeakatemia.
Akatemioiden edustajien sisäisessä kokouksessa ja jäsenistölle suunnatussa “business meetingissä” käsiteltiin ALLEAn hallintoa ja linjauksia koskevia asioita, kuten äskettäin perustettua tiedepoliittista komiteaa ja työryhmiä, ALLEAn strategisen suunnitelman 2025-2030 hyväksymistä sekä strategisten painopisteiden toteuttamista käsitteleviä ajankohtaisia taukojaksoja.
Yleiskokouksen yhteydessä järjestettiin yleisölle avoin tieteellinen symposium, joka tarjosi foorumin kansainväliselle, tieteidenväliselle ja monialaiselle keskustelulle. Symposiumin teemana oli tänä vuonna ”Eurooppa ja arktinen alue: tiede ja diplomatia”, Keskustelun ytimessä oli arktinen alue, jolla on maailmanlaajuista merkitystä ja joka liittyy läheisesti kiireellisiin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, kansainväliseen turvallisuuteen, luonnonvarakonflikteihin ja kestävään kehitykseen.
Lisäksi ohjelmassa oli CoARA, ALLEAn ja Tanskan kuninkaallisen tiedeakatemian järjestämä tilaisuus, jossa käsiteltiin erilaisten tutkijanarviointimallien vaikutusta tutkimuksen laatuun, rahoituksen painopisteisiin, tutkijoiden uraan ja hyvinvointiin.
Euroopan nuorten tiedeakatemiat kokoontuivat Bernissä tiedediplomatian ja tiedevaikuttamisen merkeissä
Nuorten Tiedeakatemian kiireinen viikko jatkui Bernissä 5.6.-6.6. järjestettyyn vuotuiseen ENYA-tapaamiseen. Euroopan nuorten tiedeakatemioiden kokoontumisen teemana oli tällä kertaa
tiedediplomatia ja tiedevaikuttaminen. Teemasta kuultiin ensimmäisenä päivänä 10 minuutin alustuksia Nuorten Tiedeakatemian lisäksi Italian, Euroopan, Iso-Britannian, Saksan, Ruotsin, Latvian ja Belgian nuorten tiedeakatemioilta. Puheenvuoroissa näkyivät tiedediplomatiasta erityisesti tieteellisen näytön ja poliittisten päätösten yhteen nivomisen tavoitteet. Tätä on toteutettu monissa maissa poliitikkojen ja tutkijoiden job shadow -konseptin avulla (mm. Belgia ja Ruotsi). Iso-Britanniasta kuultiin esimerkkiä tietokannasta, josta voi etsiä asiantuntijoita aihesanojen mukaan (https://www.ox.ac.uk/news-and-events/find-an-expert). Euroopan nuorten tiedeakatemian edustaja Scott Bremer puhui tiedediplomatian kannustinloukkuongelmasta. Miten voimme kannustaa kiireisiä tutkijoita tiedediplomatiaan, kun akateemiset arvostusjärjestelmät eivät tunnista tätä arvokkaaksi akateemisia virkoja täytettäessä?
Nuorten tiedeakatemioiden alustusten jälkeen Nicolas Seidler (Geneven tiedediplomatiainstituutti GSPI:sta) puhui tiedediplomatian määritelmistä ja historiasta. Tiedediplomatia on pitkälti rakentunut toisen maailmansodan jälkeisenä aikana, jolloin se on institutionalisoitunut globaaleiksi järjestöiksi ja aloitteiksi (esim. IPCC ja YK:n tiedeneuvonta) käyttämään tieteen ääntä.
Seidlerin jälkeen puhumaan saapui jälkeen Philippe Roesle Swissnexistä. Swissnex on vuonna 2000 perustettu, maailman ensimmäinen tiedekonsulaatti. Tiedekonsulaatin tarkoituksena on välittää tieteellistä osaamista ylirajaisesti niin tutkimuksen kuin kaupallisten start-uppienkin muodossa. Lisäksi konsulaatti pyrkii tukemaan tutkijoiden kulttuurista osaamista kohdemaissa. Ensimmäinen Swissnexin toimipiste perustettiin USA:n Bostoniin, ja nykyisin heillä on toimipisteitä ainakin Brasiliassa, Intiassa, Japanissa ja Kiinassa. Heillä oli myös mielenkiintoisia konsepteja (esim. Climate ring) yritys- ja tutkimusmaailman yhteentuomisesta globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Ensimmäisen päivän päätti tiedediplomatian paneelikeskustelu.
Toisena päivänä osallistujat jaettiin kuuteen työpajaan:
- Tutkijoiden roolit yhteiskunnassa
- Climate Fresk IPCC-peli
- Stockholm charter (ja akateeminen vapaus)
- Uhat akateemiselle vapaudelle
- Tiedeviestinnän tulevaisuus
- Tiedediplomatiaa varhaisen vaiheen tutkijoille
Workshopeissa keskusteltiin tieteen merkityksestä yhteiskunnalliseen keskusteluun aikana, jolloin tekoäly automatisoi tiedontuotantoa ja medioiden demokratisoituminen osin rappeuttaa tieteen arvovaltaa. Oman uhan tieteellisen tiedon levittämiseen aiheuttaa sosiaalisen median kautta tapahtuva häirintä ja maalittaminen. Mitkä ovat tutkijoiden halut olla äänessä ja tuoda julkisesti esiin tieteellistä tietoa, kun siihen ei ole riittäviä kannusteita, vaan voi päinvastoin joutua häirinnän kohteeksi? Toisaalta nykyaika mahdollistaisi erilaisten tiedeinfluenssereiden käyttämisen tutkijoiden viestin välittämiseen. Tämä nousi esiin erityisesti tiedeviestinnän työpajassa. Tiedesisällön näkyväksi tekeminen sosiaalisessa mediassa on pitkäjänteistä ja täysipäiväistä työtä, johon tutkijoilla eivät resurssit riitä. Onnistuneen tiedediplomatian pilareina nähtiin erityisesti kohdeyleisön, ydinviestin ja oikeanlaisten toimintatapojen tunnistaminen.