Nuorten Tiedeakatemian toiminta käynnistyi vuoden 2017 syksyllä, ja ensimmäinen vuosi on vilahtanut vauhdilla toiminnan perustaa rakentaessa sekä toimintaa ja hankkeita suunnitellessa.
Suomalainen tiedeakatemia siis perusti kansainvälistä esimerkkiä seuraten Nuorten Tiedeakatemian noin vuosi sitten. Toiminnan käynnistämisen mahdollisti Emil Aaltosen säätiön lahjoitus. Nuorten Tiedeakatemia jatkaa jo kymmenen vuotta sitten Suomalaisen tiedeakatemian huomassa alkanutta Nuorten Akatemiaklubin toimintaa. Akatemiaklubiin kutsuttiin jäseniä vuodeksi, ja toimintamuotona olivat kuukausittaiset tapaamiset, joissa pari klubilaista esitelmöi omista tutkimusaiheistaan, ja tämän jälkeen käytiin yhteinen keskustelu. Tämä esitelmäperinne jatkuu siis edelleen, ja kunakin vuonna Nuorten Tiedeakatemian jäseniksi kutsuttavat pitävät tutkimuksestaan esitelmän ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Nämä esitelmät videoidaan, ja kaikki voivat nauttia näistä joko näiden sivujen, Suomalaisen tiedeakatemian verkkosivujen tai YouTube-kanavan kautta. Nyt “täysimittaisena” tiedeakatemiana toki toiminta laajenee merkittävästi klubitoiminnan ulkopuolelle.
Akatemiaklubin perinne näkyy kuitenkin Nuorten Tiedeakatemian toiminnassa muutenkin. Keskusteluissa ensimmäisen vuoden aikana olemme pyrkineet hahmottamaan Nuorten Tiedeakatemian sielua, ja klubitapaamisten tieteidenvälinen dialogi nousi johtoajatukseksi, jota haluamme kaikessa muussakin toiminnassamme vaalia. Kuplautuneessa maailmassa arvostavan vuoropuhelun taito ja kyky rajojen ylittämiseen ovat yhä tärkeämpiä. Nuorten Tiedeakatemia haluaa oppia ylittämään tieteenalojen välisiä raja-aitoja, ja tekemään niistä matalampia. Monitieteiset tutkimushankkeet ovat meille arkipäivää, ja tiedepoliittisella agendallamme korkealla onkin, että myös yliopistojen rakenteet ja tutkimuksen rahoitusinstrumentit tukisivat monitieteisyyttä.
Dialogia tarvitaan paitsi tiedemaailman sisällä, myös erityisesti sen ja muun yhteiskunnan välillä. Nuorten Tiedeakatemia haluaa edistää tutkitun tiedon hyödyntämistä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, ja yksi avain siihen on, että tutkijat ja päättäjät ymmärtävät paremmin toistensa toimintaa. EU:n tasolla osallistumme akatemioiden ja komission väliseen asiantuntijamekanismiin, ja olemme mukana kehittämässä vastaavia mekanismeja Suomessakin.
Paraikaa rakennamme opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Suomen Akatemian kanssa palvelua koulujen ja tutkijoiden välisen yhteistyön mahdollistamiseen. Tämä dialogi antaa tutkijoille tuoreita näkökulmia tutkimukseen, ja kouluille, lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille tietoa tuoreesta tutkimuksesta ja tieteellisestä ajattelusta ylipäänsä. Opetussuunnitelmien korostaessa ilmiöpohjaisuutta ja tutkimuksellisuutta tällaiselle vuorovaikutukselle on suuri tarve.
Nuorten tutkijoiden tiedeakatemioita on perustettu viime vuosina ahkerasti ympäri maailmaa. Euroopassakin on jo 13 kansallista nuorten tutkijoiden tiedeakatemiaa, ja ympäri maailmaa niitä perustetaan joka vuosi lisää. Koska meillä kaikilla on samansuuntaisia tavoitteita ja toimintamuotoja, on luontevaa tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Euroopassa nuorten tiedeakatemioilla on ollut tapana kokoontua parin vuoden välein yhteistyökokoukseen. Ensi vuonna me järjestämme tämän kokouksen Helsingissä. Kokouksessa haluamme rakentaa tätä yhteistyötä järjestelmällisemmäksi ja vaikuttavammaksi–näin voimme paremmin ajaa tavoitteitamme monitieteisestä tiedeyhteisöstä, joka on jatkuvassa, avoimessa vuoropuhelussa muun yhteiskunnan kanssa.