Artikkelin kuva: Mette Ovgaard. Copyright: Danish Presidency of the Council of the European Union
Nuorten Tiedeakatemian hallituksen jäsenet Samuli Autti, Veera Ehrlén ja Maria Kaukonen osallistuivat joulukuussa 2025 Kööpenhaminassa toista kertaa järjestettyyn tiedediplomatiakonferenssiin “Bridging divides in a fragmented world”. Tiedediplomatia oli keskeinen teema myös marraskuussa Pekingissä järjestetyssä ”EU-China Relations: The Next 50 Years” -tapahtumassa, johon puheenjohtaja Samuli Autti kutsuttiin International Science Councilin kautta. Tässä haastattelussa osallistujat avaavat tapahtumien tuomia oivalluksia tiedediplomatiaan.
Millaiset teemat olivat tilaisuuksissa keskeisiä?
Maria: Keskusteluissa korostettiin, kuinka tiedediplomatia voi vahvistaa Euroopan globaalia kilpailukykyä, innovaatioekosysteemiä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä edistää rauhaa, monenvälisyyttä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Sessioissa painotettiin päätöksentekijöiden, tutkijoiden, diplomaattien, yritysjohtajien ja kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelun merkitystä. Ei-valtiollisten toimijoiden aktiivisen roolin lisäämistä tiedediplomatian muovaamisessa alueellisella, temaattisella ja globaalilla tasolla pidettiin tärkeänä. Toistuva teema oli tiedediplomatian sopeuttaminen geopoliittisen kilpailun sävyttämään toimintaympäristöön, erityisesti teknologisen suvereniteetin ja tutkimusturvallisuuden näkökulmasta.
”On arvokasta, että tutkijat voivat usein keskustella työstään poliittisista jakolinjoista huolimatta, silloinkin kun muilla aloilla vuorovaikutus on vaikeutunut.”
Millaisia kiinnostavia näkökulmia tiedediplomatiaan opitte?
Samuli: Tieteen tavoitteena on ymmärtää todellisuutta, kun taas diplomatia pyrkii muokkaamaan sitä. Tutkijat ovat tottuneet suoraan ja rehelliseen viestintään, kun taas diplomaatit – ainakin julkisessa viestinnässä – hallitsevat näkökulmansa varman ja johdonmukaisen esittämisen. Tutkijat vaikuttavat usein vakuuttuvan tiedediplomatian arvosta helpommin kuin diplomaatit. Tiede on toisaalta myös harvinainen, aina avoin viestintäkanava. On arvokasta, että tutkijat voivat usein keskustella työstään poliittisista jakolinjoista huolimatta, silloinkin kun muilla aloilla vuorovaikutus on vaikeutunut.
Veera: Tiedediplomatian ei tulisi olla transaktionaalista toimintaa, jossa osapuolet suoraviivaisesti hyötyvät toisistaan, vaan ennemmin ponnisteluja yhteisen hyvän eteen. Toinen kiinnostava näkökulma on, että myös tiedediplomatiassa tulisi harjoittaa ennakointia sen sijaan, että yritetään vaan reagoida maailman tilanteeseen. Ennakointia on esimerkiksi se, että yksittäisiä tutkijoita tuetaan siinä, että he verkostoituvat laajasti ja kansainvälisesti. Tiedediplomatiassa juuri suhteiden luominen on kaikkein keskeisintä.
Maria: Tämä ensimmäinen syventävä kokemukseni tiedediplomatiasta vahvisti käsitystäni sen keskeisestä roolista tieteen vaikutuksen kasvattamisessa globaalissa päätöksenteossa.
”On mielestäni todella tärkeää pohtia, miten nuoret tutkijat pystyvät ennakoivasti ja pitkäjänteisesti tekemään töitä esimerkiksi kansainvälisten suhteiden eteen tai kouluttautumaan tiedediplomatian saralla tilanteissa, jossa omalla urapolulla ei ole ennakoitavuutta.”
Miten aiotte hyödyntää oppimaanne tutkijanurallanne joko henkilökohtaisella tai edustamienne organisaatioiden tasolla?
Maria: Kokemuksen innoittamana haluan integroida tiedediplomatian osaksi tutkimusuraani. Näen itseni edistämässä tiedeasiantuntijatehtävien luomista Suomen ja EU:n diplomaattiedustustoihin, tuomassa asiantuntemusta geeniterapiaa, tutkimusturvallisuutta ja bioteknologian diplomatiaa koskeviin foorumeihin sekä rakentamassa siltoja geneettisen tutkimuksen ja kansainvälisen politiikan välille esimerkiksi Nuorten Tiedeakatemian ja EU-verkostojen kautta. Tavoitteenani on auttaa kääntämään huipputason tiede diplomaattiseksi ymmärrykseksi ja siten edistää Euroopan johtavaa asemaa teknologiassa ja globaalissa terveydenhuollossa.
Samuli: Tiedediplomatia ja kansainväliset organisaatiot vahvistavat ääntämme myös kotimaassa. YAF ja muut suomalaiset toimijat toimivat näissä yhteyksissä usein esimerkkeinä ja esikuvina, ja meidät tunnetaan enemmän laadusta ja luotettavuudesta kuin ehkä tiedostammekaan. Tätä kansainvälistä arvostusta tulisi hyödyntää omien instituutioidemme suojelemiseksi.
Veera: On mielestäni todella tärkeää pohtia, miten nuoret tutkijat pystyvät ennakoivasti ja pitkäjänteisesti tekemään töitä esimerkiksi kansainvälisten suhteiden eteen tai kouluttautumaan tiedediplomatian saralla tilanteissa, jossa omalla urapolulla ei ole ennakoitavuutta.
Tiedediplomatia pähkinänkuoressa (Veera Ehrlén):
Tiedediplomatialla viitataan tieteen ja diplomatian välisiin yhteyksiin. Vaikka käsitettä on alettu laajemmin käyttää 2000-luvulta alkaen, ilmiö itsessään ei ole näin uusi: esimerkiksi CERN ja Kansainvälinen avaruusasema ISS ovat pitkään toimineet kansainvälisen tutkimusyhteistyön ja valtioiden välisen vuoropuhelun foorumeina.
Alun perin tiedediplomatiaa kuvattiin kolmen näkökulman kautta: tutkimusyhteistyö voi tukea maiden välisiä suhteita (science for diplomacy), diplomatia voi edistää tieteen tekemistä (diplomacy for science) ja tutkimustietoa voidaan hyödyntää ulkopolitiikassa (science in diplomacy).
Nykyisin tiedediplomatialla tarkoitetaan yleisemmin sitä, miten tiede ja diplomatia vaikuttavat toisiinsa. Tämä määritelmä sisältää ajatuksen siitä, että tiedediplomatia sisältää myös toiminnan, joka ei välttämättä edistä hyvää tieteen tai diplomatian näkökulmasta.
Tiedediplomatia ei rajoitu valtioihin ja instituutioihin. Yhä tärkeämpiä ovat tutkijoiden kansainväliset verkostot, jotka ylläpitävät yhteistyötä myös poliittisesti haastavina aikoina. Tällaiset yhteisöt voivat vahvistaa tieteen asemaa yhteiskunnassa ja luoda uusia yhteistyön muotoja silloinkin, kun institutionaaliset kanavat ovat paineen alla.
Lukuvinkki: Johanna Ketolan vertaisarvioitu artikkeli ”Tiedediplomatian muuttuva kuva” Tiedepolitiikka-lehdessä.
Hallituksen jäsenet Maria Kaukonen (asiantuntijajäsen ALLEAn Research Ethics and Integrity Councilissa), Veera Ehrlén (kansainvälisen toimintaryhmän vetäjä) ja Samuli Autti (hallituksen puheenjohtaja 2025-2026).