Kielellinen merkitys kuuluu jokapäiväisen kommunikaatiomme ytimeen, mikä tekee siitä tärkeän ja kiehtovan tutkimuskohteen. Kielellisen merkityksen ja kieliopin tutkijana minua kiinnostavat erityisesti merkityksen kontekstuaalinen rakentuminen, näkökulmaiset arvottavat merkitykset sekä kielellisten ilmausten monitulkintaisuus ja tämän ratkominen kielenkäyttötilanteissa.
Keväällä 2020 puolustamaani väitöskirjaani Epäilemisen merkitys – epäillä-sanueen polaarinen kaksihahmotteisuus kiellon ja kielteisyyden semantiikan peilinä (Helsingin yliopisto) motivoi lähtökohtaisesti se kysymys, kuinka yksittäinen sana (epäillä, epäily tai epäilys) voi eri yhteyksissä tarkoittaa vastakkaisia asioita (’on varmaan totta’ vs. ’ei ole varmaan totta’). Tutkimuksessa tarkastelin sitä, kuinka sekä kieliopillinen konteksti, eli ympäröivä kielellinen rakenne, että yksittäisten sanojen arvottava tulkinta positiiviseksi tai negatiiviseksi ohjaavat tulkinnan asettumista vastakkaisten vaihtoehtojen välillä. Minua kiinnostaakin erityisesti se, kuinka arvomme ja asennoitumisemme puheenalaisiin ilmiöihin voivat vaikuttaa hyvin olennaisesti kielellisten ilmausten tulkintaan, sekä se, millaisia vaikutuksia tällä voi olla keskinäiselle ymmärrettävyydelle. Yhdistän tutkimuksessani erilaisia funktionaalisia eli kielen käytön lähtökohdakseen ottavia teoreettisia suuntauksia.
Tällä hetkellä työskentelen suomen kielen lehtorina Greifswaldin yliopistossa, Saksassa.