Ilmakehän molekyylit törmäilevät toisiinsa, minkä seurauksena voi tapahtua kemiallisten reaktioiden sarja. Tällöin lähtömolekyyli, kuten haihtuva orgaaninen yhdiste, muuntuu reaktiotuotteeksi, kuten heikosti haihtuvaksi orgaaniseksi yhdisteeksi. Tällainen reaktiotuote on “tahmainen” eli toiseen molekyyliin törmätessään, se tarttuu kiinni ja aerosolihiukkasen muodostuminen käynnistyy. Aerosolihiukkaset vaikuttavat maapallon pintalämpötilaan sekä sirottamalla auringonvaloa että toimimalla pilvien tiivistymisytiminä.
Tutkin kvanttikemiaa, aerosolifysiikkaa ja spektroskopiaa käyttäen, kuinka molekyylien ominaisuudet vaikuttavat ilmakehän hapetuskemiaan ja aerosolihiukkasten muodostumiseen. Tuloksia käytetään kehittämään molekyylitason ilmastomallia, jonka avulla voidaan selvittää, kuinka sekä ihmisen aiheuttamat että luonnolliset päästöt vaikuttavat maan säteilytasapainoon kemiallisten reaktioiden ja hiukkasmuodostuksen kautta. Tämä mahdollistaa tarkemman ilmastotutkimuksen ja auttaa tekemään ympäristön kannalta kestäviä poliittisia päätöksiä.
Vuonna 2018 valmistuin tohtoriksi Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta ja lähdin tutkijatohtoriksi Kalifornian yliopistoon Irvineen. Sittemmin toimin Jyväskylän yliopistossa tutkijatohtorina. Aloitin 2022 Helsingin yliopiston kemian laitoksella akatemiatutkijana. Olen ilmakehätieteiden dosentti ja johdan molekyylitason ilmakehätieteiden tutkimusryhmää.