Patrik Wikman

Kuunteluympäristömme koostuu monesta päällekkäisestä ääniobjektista, eli äänistä, jotka voidaan liittää tiettyyn äänilähteeseen, kuten ihmisen puhe, ohi ajava auto, tai laulava lintu. Tällaisia hetki hetkeltä muuttuvia kuunteluympäristöjä voidaan kutsua äänimaisemiksi. Tutkimukseni pyrkii ymmärtämään niitä hermostollisia mekanismeja, jotka mahdollistavat tällaisten äänimaisemien purkamisen osiin, mahdollistaen esimerkiksi puheen seuraamisen tilanteissa, jossa on monia häiritseviä taustaääniä. Lisäksi selvitän miten aivomme tunnistavat, oppivat ja muodostavat uusia ääniobjektiedustuksia ja kategorioita. Tutkimus on tärkeää, sillä hiljattain on ymmärretty, että tietyt ääniin liitetyt oireyhtymät liittyvät, joko ulkoisiin (ääniherkkyys) tai sisäisiin (tinnitus) ääniobjekteihin, jotka täyttävät mielen aiheuttaen haasteita hyvinvoinnille.

Vuodesta 2021 olen työskennellyt vastuullisena tutkijana projektissa, jossa selvitetään ääniobjektien havaitsemisen hermostollisia mekanismeja. Projektin on rahoittanut Suomen akatemia ja se toteutetaan Psykologian laitoksella Helsingin yliopistossa. Vuodesta 2023 olen ollut Attentional Multimodal Networks -tutkimusryhmän johtaja. Tutkimusryhmämme tutkii äänimaisemien havaitsemisen lisäksi sitä, miten ihmisten aivojen toiminta muuntuu toiminnallisissa ja kognitiivisissa konteksteissa, jotka asettavat yksilöllisiä haasteita. Ryhmämme käyttää erilaisia aivokuvantamismenetelmiä, kuten EEG ja fMRI, yhdistettynä laskennalliseen mallintamiseen. Urani aikana olen työskennellyt useissa kotimaisissa (Aalto yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto) ja kansainvälisissä (Newcastle University, Georgetown University) yliopistoissa. Parhaillaan kehittelen menetelmiä yhdistää tietoa erilaisista aivokuvantamisaineistoista, joita on kerätty luonnollisia tilanteita vastaavilla koeasetelmilla. Näillä menetelmillä on tarkoitus kuvata, miten hermoverkostoissa syntyvät hermostolliset edustukset muuntuvat ihmisen toiminnan johdosta.