Varapuheenjohtaja Pirita Frigren ja hallituksen sihteeri Katri Rostedt osallistuivat Nuorten Tiedeakatemian edustajina Tukholmassa 15.-16.11.2018 pidettyyn Nordic Open Science Conference -tapahtumaan. Sihteeri osallistui puhujana paneeliin, jossa nuoret tutkijat avasivat motiivejaan ja lähtökohtiaan harjoittaa avointa tiedettä. Varapuheenjohtaja vuorostaan kutsuttiin reflektoimaan tapahtuman antia tilaisuuden päätöskeskusteluun.
Tilaisuudessa kuultiin nuorten tutkijoiden lisäksi pohjoismaisten ministeriöiden, tutkimusrahoittajien, tutkijoiden ja yliopistojen kokemuksia avoimesta tieteestä. Lisäksi komission tutkimuksen pääosaston yksikön johtaja, Jean-Claude Burgelman ja Gapminder-säätiön perustaja Ola Rosling toimivat keynote-puhujina.
Tutkimusrahoittajien edustajien puheenvuoroissa painottui tutkimusdatan hyvän hallinnan tärkeys. Suomen Akatemia vaatii tutkimusrahoitusten liitteinä jo aineistonhallintasuunnitelmia, mutta muualla Pohjoismaissa vaatimusta ollaan vasta ottamassa käyttöön. Suunnitelma nähtiin tärkeänä harjoituksena myös siinä tapauksessa, että tutkimusprojektissa ei kerätä uutta tutkimusdataa. Niin sanottu metadata eli aineiston keräämisen, käyttötavan ja tiedonmuodostuksen kuvaaminen ovat avainasemassa siinä, miten aineistoa voidaan hyödyntää tutkimuksen valmistuttua. Tutkimusrahoittajat myös toivoivat yhteisiä avoimen tieteen pelisääntöjä.
Oslon Metropolitan yliopiston rehtori Curt Rice tarjosi yhden tilaisuuden virkistävimmistä puheenvuoroista. Hänen mukaansa Plan S ei mene tarpeeksi pitkälle, sillä suunnitelmassa luotetaan edelleen yhteistyöhön kustantamoiden kanssa. Ricen mukaan tutkijat eivät tarvitse kustantamoita, vaan julkaiseminen hoituu hyvin ilmankin. Tieteellisten seurojen valtuuskunnan toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen toi esiin, että tiedejulkaisemiseen osallistuu kaupallisten kustantamojen ohella valtava joukko tieteellisiä seuroja, joiden roolia avoimen julkaisemisen toteuttajana tulee tukea. Yliopistojen johdon edustajat, erityisesti Rice, ilmaisivat olevansa todella kiinnostuneita keskustelemaan tutkijoiden itsensä kanssa uusista tavoista arvioida tutkijaa sekä tutkimusta. Nimenomaan keskustelu onkin tärkeää, ja tämä tapahtuma oli loistava tilaisuus erilaisten avoimen tieteen keskeisten intressiryhmien yhteen tuomiseksi. Tutkijoina toivomme, että saamme jatkossakin kutsuja samankaltaisiin tapahtumiin.
Kahden päivän ehdoton inspiraation lähde oli Ola Roslingin puhe. Rosling jatkaa ansiokkaasti isänsä Hans Roslingin perinnettä tilastollisten faktojen selventäjänä. Hän kertoi myös kiehtovan tarinan säätiönsä synnystä ja yrityksistä tehdä maailmasta parempi paikka dataa visualisoimalla. Tähän tavoitteeseen liittyy kiinteästi tutkimusdatan avoimuus aina silloin, kun se vain on mahdollista. Tutkitulla tiedolla voidaan muuttaa maailmaa, kunhan se viestitään niin, että se ymmärretään oikein. Hänen omien sanojensa mukaan heidän Gapminder-säätiönsä ”is fighting against devastating ignorance with a fact-based world view that everyone can understand”.
Tilaisuuden lopussa varapuheenjohtaja Frigren toisti monen nuorten tutkijoiden paneeliin osallistuneen puhujan sanat: avoimen tieteen kautta tutkijat eivät ole menettäneet mitään, päinvastoin. Esimerkiksi hänen alallaan historiassa tieteen avoimuus on mahdollistanut sen, että suuri yleisö ymmärtää paljon paremmin, mitä historioitsijoiden aineistot ovat ja minkälaista työtä tiedon synnyttäminen niiden pohjalta vaatii. Nuorten tutkijoiden paneelissa toistuivat toiveet tutkimuksen ja tutkijoiden vastuullisemmasta arvioinnista: datasta, samoin kuin ehkä myös opetuksesta, tiedetoimittamisesta ja vertaisarviointiin osallistumisesta tulisi saada meriittiä muutenkin kuin CV-merkintöinä. Nuoret tutkijat luovat työllään edellytyksiä ei vain oman tutkimuksensa, vaan koko tiedeyhteisön avoimuudelle.
Tapahtuman järjestäjinä toimivat Ruotsin tutkimusneuvosto, Nordforsk, Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Ruotsin kansalliskirjasto.
Konferenssin esitykset ja puhujien haastattelut ovat saatavilla konferenssin kotisivuilla
