Nuorten Tiedeakatemia on järjestänyt viime syksystä lähtien jäsenistölleen avoimia etäaamukahveja, joilla keskustellaan nuorten tutkijoiden työtä koskettavista asioista. Huhtikuun alussa järjestettiin kahvit, joiden teemana oli niin sanottu toisiolaki, eli sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä säädetty erillinen laki. Kahviteeman ideoi Nuorten Tiedeakatemian avoimen ja vastuullisen tieteen toimintaryhmä, ja YAFin ulkopuolisina keskustelijoina mukana olivat sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Essi Suonvieri, joka on mukana lainuudistamisen toimiryhmässä, Findatan viestintäpäällikö Antti Piirainen sekä tutkijalääkäri Aleksi Reito Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä ja Tampereen yliopistosta. Keskustelua veti Nuorten Tiedeakatemian jäsen Aino Siltari. Siltari kertoo, että aihe on erittäin ajankohtainen käynnissä olevan uudistuksen myötä.

”Toisiolaki tuli voimaan vuonna 2019. Silloin tutkimuskentällä odotettiin optimistisina, että hakuprosessit keventyvät ja dataan pääsy suoraviivaistuu, mutta kuitenkin tietoturva-asiat ja sensitiivisen datan käsittelyyn liittyvä arkaluonteisuus otetaan huomioon. Todellisuus on kuitenkin osoittanut, että lain soveltaminen on enemmänkin hankaloittanut rekisteritutkimuksien tekemistä kustannusten noususta puhumattakaan. Lisäksi kansainvälinen tutkimus rekisterejä hyödyntäen on käytännössä ollut mahdotonta lainsäädännön voimaantulon jälkeen”, Siltari kertoo.
Siltari halusi kutsua keskustelijoiksi edustajia niin lainvalmistelun, rekisterien hallinnan kuin tutkimuskentän puolelta. Keskustelu avasikin hyvin, missä lainvalmistelun osalta mennään ja antoi positiivista signaalia tulevasta.
”Keskustelu tiivisti hyvin kaikki merkittävimmät ongelmat, jotka toisiolain soveltamiseen on liittynyt. Lisäksi oli mielenkiintoista kuulla, mitkä ongelmat nykyisessä toisiolaissa on määritelty STM:n toimesta kaikista tärkeimmiksi ja minkälaisia muutoksia nyt on ehdotettu lain soveltamisen parantamiseksi juuri näiden tärkeimpien ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Suurin osa ratkaisuehdotuksista kuulosti todella hyvältä. Joten taas optimistisin mielin odottelen lain uudistamisen jälkeisiä mahdollisuuksia hyödyntää suomalaista laadukasta rekisteridataa tutkimuksessa”, Siltari summaa.