Nuorten Tiedeakatemian jäsenten puolustuspuhe tieteen vapauden suojelemiseksi julkaistiin Helsingin Sanomissa 8.4.2025. Kirjoitus on luettavissa Helsingin Sanomien sivuilla sekä alla:
Tieteen vapauden puolustajat herättävät usein huvitusta – sitten vastarinta onkin jo vietävä maan alle
Tiede totuuden tavoittelijana on keskeinen työkalu vapaan demokratian ylläpitämisessä.
Yhdysvallat on pitkään ollut akateemisen maailman suunnannäyttäjä, mutta siellä tapahtunut demokraattisen oikeusvaltion vastainen käänne on saanut eurooppalaiset arvioimaan uudelleen itsenäisen puolustuskyvyn arvoa. Lännen yhteiskunnallisia kulmakiviä, kuten vapaita yliopistoja, lehdistöä ja parlamentarismia, on jatkossa ylläpidettävä eurooppalaisin voimin.
Tiede totuuden tavoittelijana on keskeinen työkalu vapaan demokratian ylläpitämisessä. Demokratian rapautuminen ja sananvapauden rajoittaminen alkavat usein vaivihkaa akateemisesta maailmasta. Siksi tieteellä on keskeinen rooli demokratian puolustamisessa.
Me nuoret tieteenharjoittajat katsomme, että vastuullamme on puolustaa akateemista vapautta. Meidän on rakennettava Eurooppa, jossa totuudella on arvoa ja tutkimus voi kukoistaa ilman pelkoa poliittisesta sensuurista. Tarvitsemme sivistyksen kunnianpalautuksen.
Akateeminen vapaus kytkeytyy vahvasti tutkimuksen rahoitukseen. Meistä monet perustavat tutkimuksensa säätiörahoitukseen, joka ei ole veronmaksajien kustantamaa. Vertaisarviointiin ja kilpailuprosessiin perustuva julkinen rahanjako on suunniteltu nimenomaan tieteen laadun takeeksi.
Tutkijoilla on oltava vapaus hakea rahoitusta ja tutkia aiheita, jotka he asiantuntijuuteensa perustuen kokevat aiheellisiksi. Kyseenalaistamme jyrkästi tutkimuksen ja koulutuksen tulosten mittaamisen vain rahassa. Yhteiskunnan ymmärtäminen on paras lääke autoritaarista hallintoa vastaan, eikä tämän arvoa voi rahassa mitata. On vaikea löytää juuri oikea hetki, jolloin vapauksien voi esittää olevan uhattuina ilman, että sitä pidetään huvittavana. Pian vastarinta onkin sitten jo vietävä maan alle. Tämä on puolustuspuhe tieteen vapauden suojelemiseksi Suomessa. Toivottavasti emme ole jo myöhässä.
Velma Aho
varapuheenjohtaja, mikrobiomitutkija
Samuli Autti
fyysikko, apulaisprofessori
Veera Ehrlén
mediatutkija
Sampsa Holopainen
uralilaisten kielten historian tutkija
Lasse Lehtonen
puheenjohtaja, akatemiatutkija, dosentti
Nanna Myllys
kemisti, akatemiatutkija, dosentti
Sanna Selinheimo
psykologi, johtava tutkija
Hannah Kaarina Yoken
Suomen Akatemian tutkijatohtori, historiantutkija
Kaikki kirjoittajat ovat Nuorten Tiedeakatemian jäseniä