Tapahtuma oli alun perin aikomus järjestää maaliskuussa, mutta peruttiin koronan vuoksi, ja siirrettiin syyskuun 2020 alkuun. Tapahtuma jouduttiin kuitenkin perumaan toistamiseen. Tapahtuma on tarkoitus järjestää pienempänä keskusteluna puhujien ja keskeisten päättäjätahojen kesken.
Nuorten Tiedeakatemia, Ympäristötiedon foorumi, ICOS-Suomi ja Syke kutsuvat sinut lämpimästi 2.9.2020 Helsingissä järjestettävään työpajaan!
Minkälaista tutkimustietoa eri tieteenaloilta meillä on jo olemassa Suomen ja koko Euroopan alueen hiilinieluista ja -varastoista sekä kasvihuonekaasuista? Miten hiilitaseita voidaan mitata? Miten tutkimustietoa voidaan parhaiten hyväksikäyttää päätöksenteossa silloin, kun pyritään toteuttamaan yhtä aikaa paikalliset olot huomioivia, mutta myös globaalin ilmastonmuutoksen kannalta kokonaisvaltaisia päätöksiä? Miten tutkijat voivat edistää tutkimustiedon siirtymistä poliittiseen päätöksentekoon kestävän maankäytön edistämiseksi? Mitä mahdollisia tiedonsiirron kanavia nykyisten virallisten ja epävirallisten lisäksi tarvitaan? Entä mitä tietoon liittyviä puutteita, harhakäsityksiä tai aukkoja on?
Tarjoamme pienelle joukolle tutkijoita, päättäjiä, virkamiehiä ja sidosryhmiä tilaisuuden kerääntyä yhteen aidon ja turvallisen vuorovaikutuksen äärelle. Työpajassa keskitymme ilmastonmuutostematiikan sisällä ajankohtaisiin maankäytön vaikutuksiin sekä hiilivarastoihin ja -nieluihin liittyviin kysymyksiin. Haluamme yhteisellä dialogityöpajalla edistää tutkimukseen perustuvaa tiedon lukutaitoa, tulkintaa sekä tutkijoiden ja päättäjien vuoropuhelua viheliäisten ongelmavyyhtien äärellä. Toivomme saavamme työpajan keskusteluista ideoita myös siihen, miten ja millaisin, mahdollisesti uusin keinoin, voisimme kehittää tutkijoiden ja päättäjien yhteyttä.
Työpajan ensimmäinen osa koostuu lyhyistä puheenvuoroista, joissa alan tutkijat alustavat mm. Euroopan laajuisen kasvihuonekaasudatan keruusta ja merkityksestä ilmastonmuutostutkimukselle. Kuulemme myös lyhyesti, minkälaista tutkittua tietoa kansanedustajat ja kuntien päättäjät kaipaavat työssään ja millaisessa ympäristössä he tekevät päätöksiä. Työpajan toisessa osassa on tarkoitus keskustella aiheista syvemmin ja vapaamuotoisemmin yhdessä. Ympäristötiedon foorumi fasilitoi tilaisuuden keskusteluosuuden.
Työpajan tavoitteina on
- Tehdä tutuksi tutkijoiden tekemää kansallista ja Euroopan laajuista kasvihuonekaasujen ja hiilitaseiden mittaustyötä sekä miettiä sen mahdollisuuksia suomalaisen, tutkitulla tiedolla informoidun päätöksenteon pohjana;
- Testata ja demota dialogimenetelmää sekä esitellä osallistujille näin yksi mahdollinen työkalu tutkijoiden ja päättäjien kanssakäymiseen;
- Identifioida keskustelussa mahdolliset tutkitun tiedon aukot ja eri toimijoiden kohtaanto-ongelmat sekä pohtia, millaisin mekanismein ja millaisten toimijoiden voimin tieto saadaan liikkumaan tutkijoiden ja päättäjien välillä entistä vuorovaikutteisemmin.
Koska kyseessä on pieni ja keskustelevin menetelmin etenevä tilaisuus, toivomme, että ilmoittautumisesi olisi mahdollisimman sitova. Paikkoja on rajoitetusti. Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantai 24.8.2020.
Ohjelma
Aika: keskiviikko 2.9.2020 klo 12:00-16:00
Paikka: Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä -sali, Mariankatu 5 A, 2. krs.
Osa 1 12:00-13:30
Tervetuloa ja työpajan tavoitteet – puheenjohtaja Jenni Raitoharju ja asiantuntija Katri Mäkinen-Rostedt, Nuorten Tiedeakatemia
Huomioita suomalaisesta tiedeneuvonnan ekosysteemistä – akatemiasihteeri Jaakko Kuosmanen, tiedeneuvonannon kehittämishanke Sofi
Näkemyksiä tiedon tarpeisiin kansanedustajalta ja Helsingin kaupunginvaltuutetulta – kansanedustaja Atte Harjanne
Mitä ovat hiilinielut ja -varastot? – professori Timo Vesala, Helsingin yliopisto
Yhtenäinen kasvihuonekaasujen mittaus- ja datankeruuverkosto Euroopassa – Operations Officer Janne-Markus Rintala, ICOS-ERIC
Näkemyksiä tiedon tarpeisiin kuntapäättäjältä – Virtain kaupunginjohtaja Juha Viitasaari
Luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen yhteistarkastelu metsissä – puheenvuoro IBC-Carbon -hankkeesta, yliopistotutkija Heini Kujala, Luomus
13:30 – 13:45 Tauko & kahvit
Osa 2 13:45- 16.00
13:45-14:00 Lyhyet alustukset ja johdatus dialogimuotoiseen keskusteluun
- Lyhyt johdatus kansanedustajien sekä kuntapäättäjien tutkitun tiedon kanaviin ja tiedon tarpeisiin – toiminnanjohtaja Outi Silfverberg, Ympäristötiedon foorumi
- Lyhyt johdatus tiedon näkyvyyteen päättäjän työpöydällä – lobbauksen käytänteitä tutkiva Salla Mikkonen
14:00 Jakautuminen pienryhmiin
14:10 Fasilitoidut dialogikeskustelut
15:40 Lyhyt loppukeskustelu
Kohderyhmä
Työpaja kokoaa yhteen eri ikäisiä eri alojen tutkijoita, suomalaisia (valtio- ja kuntatason) päättäjiä sekä tiedon solmukohtien organisaatioiden edustajia.
Taustaa
Paikallisesti ja valtioiden tasolla säänneltävät maankäytön tavat kytkeytyvät ilmastonmuutoksen kiihtymiseen. Tämä on esimerkki nk. viheliäisestä ongelmasta, jossa asiat kietoutuvat hankalilla tavoilla yhteen. Maankäyttösektori (maatalous, metsätalous ja muu maankäyttö) on paitsi merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde, myös nettonielu. Maankäyttösektorin toimintatavat vaikuttavat myös laajasti yhteiskuntaan mm. ruoan kautta. Kun yhdistämme tutkitun tiedon paikalliseen tietoon sekä pohdimme asioita paitsi monitieteisesti, myös eri toimijoiden kesken, ratkaisuja saattaa löytyä. Paikallisten poliittisten ratkaisujen löytäminen vaatii suuria yhteiskunnallisia muutoksia sekä monialaista yhteistyötä, jotta toimet yhdellä sektorin alueella eivät estä, vaan tukevat muita.
Työpajan taustalla olevan Nuorten Tiedeakatemian Nuoret tutkijat tutkitun tiedon välittäjinä -hankkeen tavoitteena on tiivistää sekä uudistaa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden vuorovaikutusta ja nostaa nuoria tutkijoita paremmin esiin tiedeneuvonannon mekanismeissa. Osana tätä hanketta YAF järjestää viiden työpajan sarjan, joiden aikana pohditaan monipuolisesti sekä erilaisten teemojen kautta käytössä olevia tiedeneuvonannon mekanismeja sekä uusia, osallistavia toimintamalleja eri muotoisen tiedon yhteen koontiin, tulkintaan ja käyttöön. Nyt järjestettävä työpaja on sarjassaan kolmas. Hanke toimii Tiina ja Antti Herlinin säätiön tuen turvin.