Tutkimuksessani yhdistyy kaksi viimeisen vuosikymmenen aikana mullistunutta ilmiötä: yhtäältä työperäisen maahanmuuton lisääntyminen on lisännyt kiinnostusta edistyneen kielitaidon parempaan ymmärrykseen. Toisaalta teknologian edistysaskeleet ja kaikkien saatavilla olevat laskentaresurssit ovat mahdollistaneet täysin uudenlaisten menetelmällisten lähestymistapojen soveltamisen kielitieteellisessä tutkimuksessa.
Toimin suomen kielen apulaisprofessorina Turun yliopistossa, ja erikoisalaani ovat toisen kielen oppimiseen liittyvät kysymykset ja suurten kieliaineistojen analyysissa käytettävät laskennalliset menetelmät. Olen perehtynyt tutkimuksessani erityisesti edistyneiden kielenoppijoiden kielen ominaispiirteiden tutkimukseen ensikielisiin kielenkäyttäjiin verrattaessa. On kiehtovaa, että ensi olettamalta yksinkertaiselta vaikuttava ilmiö – kielitaito – lopulta jäsentyy monimutkaiseksi vuorovaikutusverkostoksi, jossa vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi viestintätilanne, kulloinkin käsillä oleva tekstilaji, aiheen tuttuus, kielenpiirteiden kognitiivinen kuormittavuus, kielenkäyttäjän koulutustausta ja muiden kielten kielitaito. Tämänhetkisessä tutkimushankkeessani tutkin akateemisessa kontekstissa käytetyn suomen kielellisiä ominaispiirteitä muihin käyttökonteksteihin verrattaessa, sekä sitä, miten eri tieteenalat eroavat toisistaan kielellisesti. Juuri tällaisten erojen ymmärtämisen ajatellaan usein kuvaavan avainasemaan noussutta edistynyttä kielitaitoa.