Tieteenfilosofian apulaisprofessori Saana Jukola sai Nuorten Tiedeakatemian Akatemiaklubilla kipinän hakea mukaan työryhmään, joka valmisteli Euroopan komission pyynnöstä katsauksen olemassa olevasta näytöstä (evidence review report) liittyen One Health -lähestymistavan käyttöön ja vaikutuksiin Euroopan Unionissa. Raportti julkaistiin marraskuussa 2024.
Nuorten Tiedeakatemian Akatemiaklubilla vieraili alkuvuodesta Young Academies Science Advice Structuren (YASAS) Stephany Mazon, joka kertoi nuorten tutkijoiden vaikuttamismahdollisuuksista EU-tasolla. Yksi auki oleva ikkuna oli SAPEAn (Science Advice for Policy by European Academies) käynnissä oleva haku, jossa etsittiin asiantuntijoita työstämään raporttia liittyen One Health -lähestymistavan käyttöön ja vaikutuksiin Euroopan Unionissa. Työryhmä toimi osana Scientific Advice Mechanism to the European Commission (SAM) -mekanismia ja se oli kutsuttu kokoon komissaari Stella Kyriakides’n pyynnöstä.
Nuorten Tiedeakatemian jäsen, tieteenfilosofian apulaisprofessori Saana Jukola päätti hakea mukaan, ja maaliskuussa hänet valittiin 93 ehdokkaan joukosta 16-henkiseen monitieteiseen työryhmään. Työryhmän koostaman näyttökatsauksen perusteella komission tieteelliset neuvonantajat kirjoittivat näkemyksensä siitä, miten ja millaista One Health -politiikkaa EU:ssa pitäisi harjoittaa. Raportti ja suositukset julkaistiin marraskuussa ja ne ovat luettavissa täällä. Tässä haastattelussa Jukola kertoo kokemuksestaan.
Millainen oli roolisi työryhmässä?
Työryhmän toimintaa ohjasi joukko kysymyksiä, joihin meidän tuli etsiä vastauksia tutkimustiedon pohjalta. Yksi katsauksen laatimista ohjaavista kysymyksistä, ja lopullisen raportin ensimmäinen luku, koski One Health -käsitteen määrittelyä EU:ssa. Ehkä hieman yllättäen filosofiselle käsitteisiin liittyvälle asiantuntijuudelle oli siis tarvetta, ja osallistuin varsin tiiviisti käsitettä koskevan luvun kirjoittamiseen. Olin myös mukana työstämässä osioita, joissa käsiteltiin One Health -lähestymistavan eettisiä ulottuvuuksia. Lisäksi luin ja kommentoin raportin muita osia.
Miksi hait mukaan työryhmään?
Omassa tieteenfilosofisessa tutkimuksessani olen käsitellyt tieteellisen näytön käyttöä poliittisessa päätöksenteossa teoreettisella tasolla. Kun tammikuussa 2024 Nuorten tiedeakatemian Akatemiaklubilla vieraillut Stephany Mazon kannusti YAFilaisia hakeutumaan mukaan EU-tason politiikkavaikuttamiseen, päätin uteliaisuudesta hakea jäsenyyttä työryhmässä. Ajattelin, että projektissa olisi mahdollista päästä käytännössä näkemään, miten näyttöä hyödynnetään päätöksenteossa.
Miten prosessi eteni?
Sain kuulla asiantuntijahausta tammikuussa 2024 ja lähetin hakemukseni Nuorten Tiedeakatemian kautta. Helmikuun alussa kuulin tulleeni valituksi, ja pian tuon jälkeen ryhmän työskentely alkoi. Työskentelyyn kuului sekä itsenäistä tiedonhankinta- ja kirjoitustyötä että tapaamisia, joiden aikana työstimme raportin tekstiä. Kevään aikana tapasimme kaikkien työryhmäläisten kesken Zoomissa noin kerran kuussa ja pienemmissä ryhmissä parhaimmillaan noin kerran viikossa. Alkukesästä raportin ensimmäinen versio oli valmis, ja se lähtettiin vertaisarvioon. Kommenttien ja korjausehdotusten perusteella uudelleenkirjoitettu versio valmistui alkusyksystä, ja lopullinen raportti sekä tieteellisten neuvonantajien suositukset julkaistiin marraskuussa 2024.
Mikä oli haastavaa? Entä antoisaa?
Oli hyvin mielenkiintoista ja samaan aikaan haastavaa olla mukana projektissa, jossa monitieteiden asiantuntijajoukko työstää tekstiä tiukalla aikataululla. Työryhmässä oli tutkijoita hyvin monenlaisista taustoista, eläinlääketieteestä ja ekologiasta kulttuuriantropologiaan. Prosessin aikana kävi useaan otteeseen ilmi, että jotkin käsitteet merkitsevät eri aloilta tuleville tutkijoille varsin eri asioita. Tahatonta ohipuhumista siis tapahtui. Koin hieman haasteelliseksi sen, että yhdessä kirjoittaminen ja tiukka aikataulu ei mahdollistanut aivan sellaista käsitteellistä selkeyttä ja tarkkuutta, mihin tutkimuskirjoittamisessa olen tottunut. Toisaalta monitieteinen työskentely oli todella opettavaista ja virkistävää. Ryhmän työhenki oli hyvä, ja kaikkien tavoitteena oli saattaa prosessi kunnialla loppuun. Tieteenfilosofille oli mielenkiintoista päästä näkemään, miten eri aloilta tulevat tutkijat toimivat yhdessä ja millaisin keinoin tieteenalarajojen aiheuttamat hankaukset voidaan ylittää. Henkilökohtaisesti antoisaa oli myös se, että filosofin asiantuntemukselle oli ryhmässä kysyntää. Erityisesti toinen ryhmän vetäjistä, Jakob Zinsstag, oli hyvin kiinnostunut ryhmän humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden näkemyksistä ja antoi meille paljon kirjoitusvastuuta.
Kannustaisitko muita uransa varhaisessa vaiheessa olevia tutkijoita hakemaan vastaaviin työryhmiin?
Ehdottomasti kannattaa hakea! Osallistumisesta ei makseta palkkiota, mutta muita hyötyjä sillä kyllä on. Koska tutkijanarvioinnissa korostetaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta, ei tällaisiin tehtäviin hakeutuminen ole huono idea ansioluettelon kehittämisen kannalta. Työryhmässä saa kokemusta tieteidenvälisestä toiminnasta ja pääsee verkostoitumaan muilta aloilta tulevien huippututkijoiden kanssa.
Työskentely vei jonkin verran aikaa, mutta työryhmän jäsenet saivat varsin vapaasti päättää, kuinka paljon aikaa he prosessiin käyttivät. He, joilla oli vetovastuu lukujen kirjoittamisessa, panostivat ajallisesti huomattavasti enemmän kuin he, jotka pelkästään kommentoivat muiden kirjoittamaa tekstiä. Arvioisin, että itse käytin projektiin keskimäärin hieman alle yhden työpäivän viikossa helmi-toukokuussa. Tämä aika sisältää sekä kokoukset että itsenäisen tiedonhankinta- ja kirjoitustyön. Alkukesän jälkeen kokouksia on ollut harvemmin.
Miten SAM toimii? Lue lisää täältä.