Nuorten Tiedeakatemia tilasi viime syksynä selvityksen, jonka tavoitteena oli tunnistaa journalistisessa mediassa sekä kuntien valmistelussa ja päätöksenteossa sellaisia tutkimustiedon hyödyntämisen aukkoja, joihin Nuorten Tiedeakatemia voisi toiminnallaan vaikuttaa. Selvityksen teki Tommi Kärkkäinen, jolla on työn alla myös tutkimuksen ja päätöksenteon vuorovaikutuksen reunaehtoihin liittyvä väitöskirja Tampereen yliopiston Higher Education Group -ryhmässä.
Selvitys on nyt julkaistu Nuorten Tiedeakatemian verkkosivuilla. Nuorten tutkijoiden asiantuntijuus journalistisessa mediassa ja kuntien valmistelutyössä osoittaa, että nuorten tutkijoiden asiantuntijuudelle on suuri kysyntä mediassa ja kunnissa, ja nuoret tutkijat näyttäytyvät hyödyntämättömänä potentiaalina.
Kärkkäinen haastatteli selvitykseen noin 40 tutkijaa, toimittajaa ja kuntien viranhaltijaa. Haastatteluilla pyrittiin koostamaan monimuotoinen aineisto tutkimuksen hyödyntämisen käytäntöjen ja kehittämisen teemoista sekä tutkimuksen sidosryhmien kanssa toimimisesta. Kärkkäinen toteaa, että akateeminen ikä ei ollut toimittajille tai kuntien viranhaltijoille merkityksellistä, ainakaan negatiivisessa mielessä.
”Haastateltavat eivät kertaakaan haastaneet ajatusta vuorovaikutuksesta juuri uran alkuvaiheessa olevien tutkijoiden kanssa. Tärkeänä pidettiin enemmänkin, että tutkijan asiantuntijuus sopii viranhaltijan tai toimittajan työn tarpeisiin ja että tutkija osaa soveltaa asiantuntijuuttaan ja muotoilla asiansa yleistajuisesti ja selkeästi”, Kärkkäinen toteaa.
Aineistossa nuorten tutkijoiden potentiaalia liitettiin eritoten syvälliseen ymmärrykseen viimeaikaisimmasta tutkimuksesta sekä tuoreisiin näkökulmiin ajankohtaisista ilmiöistä ja tulevaisuuden kehityskuluista. Arvokkaana pidettiin myös sitä, että nuoret tutkijat tuovat moniäänisyyttä tiedon välittämiseen, vaikka heidän viestinsä sattuisivat olemaan samat kuin kokeneilla tutkijoilla. Kehittämiskohteina journalistisen median puolella esiin nousivat esimerkiksi turhat jännitteet toimittajien ja tutkijoiden välillä sekä tutkijoiden saavutettavuuden ja kommunikaatiotaitojen kehittäminen. Lisäksi kunnan toimintalogiikan ja realiteettien ymmärrys nähtiin keskeiseksi kehittämiskohteeksi.
”Paikoin vanhojen oletusten ja käytäntöjen purkaminen on yhtä tärkeää kuin uusien luominen.”
Selvitys pitää sisällään myös runsaasti vinkkejä sidosryhmien kanssa toimimiseen sekä tutkijan ehdotuksia erilaisiksi vuorovaikutusmalleiksi. Vinkkejä on koottu sidosryhmiltä ja sidosryhmäyhteistyöstä kokeneilta tutkijoilta. Haastateltavat korostivat vuorovaikutuksen merkitystä ja tarvelähtöisyyttä ja ilmaisivat halukkuutensa olla mukana kehittämässä uusia käytäntöjä.
”Huomionarvoista oli, että useampi toimittaja, kunnan viranhaltija ja tutkija korosti, ettei tutkijasta saa välittyä tunnetta, että hän tulee norsunluutornistaan kertomaan kuinka muiden pitäisi tehdä työnsä. Uusien käytäntöjen suunnittelussa on tärkeä huomioida sidosryhmien aikataulut ja muut realiteetit ja varautua siihen, että paikoin vanhojen oletusten ja käytäntöjen purkaminen on yhtä tärkeää kuin uusien luominen”, Kärkkäinen summaa.
Selvityksen taustalla oli aika ajoin esiin noussut ajatus menestyksekkään, kouluille suunnatun Tutkija tavattavissa -palvelun avaamisesta uusille kohderyhmille, kuten päättäjille tai toimittajille. Nuorten Tiedeakatemia halusi kuitenkin selvittää todellisia tarpeita ja toimivimpia toimintamuotoja ennen suuntautumista kohti uusia kohderyhmiä.
Organisaatio hyödynsi selvityksen tuloksia jo ennen sen julkaisua valmistelemalla hankehakemusta ”Tiedon uudet kasvot”, jossa kohderyhmänä on journalistinen media. Nuorten Tiedeakatemia saikin keväällä kaksivuotisen rahoituksen Tieteen tiedotus ry:ltä, ja syksyllä käynnistetään hanke, jossa pyritään taklaamaan monia selvityksessä esiin tulleita nuorten tutkijoiden ja toimittajien välisen vuorovaikutuksen haasteita.
”Olen iloinen, että pääsemme nyt vastaamaan jäsenistöstä ja laajemmasta Tutkija tavattavissa -verkostosta kummunneeseen toiveeseen päästä tekemään yhteiskunnallista vuorovaikutustyötä uusille kohderyhmille”, toteaa Nuorten Tiedeakatemian toiminnasta vastaava Riikka Hiltunen.
”Selvitys on tuottanut meille runsaasti hyödyllistä tietoa, jonka pohjalta uutta hanketta on hyvä lähteä rakentamaan. Seuraavalla kaksivuotiskaudella toimimme organisaationa erityisesti journalistisen median suuntaan, mutta vaikuttamistyöstä kiinnostuneiden tutkijoiden kannattaa ehdottomasti lukea myös kuntien valmistelutyötä koskeva osio.”