Vanhempainvapaalta juuri palannut ympäristö- ja ilmastoministeri vastaanotti tiistaina 14.6. iltapäivällä nuorten tutkijoiden koostaman kannanoton, jossa vaaditaan Suomen hallitusta ryhtymään poikkeuksellisiin toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Uransa varhaisessa vaiheessa olevista tutkijoista koostuva Nuorten Tiedeakatemia julkisti tänään tiistaina 14.6. kannanoton, jossa kehotetaan Suomea näyttämään olevansa maailman johtava valtio ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Kannanotossa on esitetty erilaisia ilmastokriisiin liittyviä haasteita sekä ratkaisuehdotuksia niihin.
Nuorten Tiedeakatemian hallituksen varapuheenjohtaja ja viestintä- ja politiikkavaikuttamisryhmän vetäjä Samuli Junttila luovutti kannanoton ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalolle Twitteriin striimatussa tilaisuudessa. Ohisalo kiitti Nuorten Tiedeakatemiaa ilmastopolitiikan tietopohjaisesta kirittämisestä ja totesi kannanoton sisältävän osin varsin uusiakin avauksia. 
“Kannanottonne suositukset ovat poikkihallinnollisia ja laajoja. Katson tarpeelliseksi, että niistä tullaan käymään laajasti keskusteluja eri vastuuvalmistelijoiden kanssa ja laajemmin yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa”, Ohisalo totesi ja jatkoi, että kannanotossa tunnistetaan tärkeällä tavalla osaamiseen liittyviä vajeita ja tulevaisuuden varautumistarpeita.
“Kannanotossanne on nostettu esiin myös painokkaasti pullonkauloja, jotka liittyvät tutkitun tiedon jalkauttamiseen niin laajemmin yhteiskuntaan kuin toisaalta myös soveltavaan hyötykäyttöön”.
Nuorten Tiedeakatemian kannanotto ratkaisuehdotuksineen on luettavissa Nuorten Tiedeakatemian verkkosivuilla. Kannanoton työstämiseen on osallistunut alansa parhaimmistoa edustavia nuoria tutkijoita 13:lta eri tieteenalalta, ja mukana on esimerkiksi metsävarojen käyttöön, tiedonvälitykseen ja yksilön valintoihin liittyviä haasteita sekä ratkaisuehdotuksia niihin. Kannanotossa kehotetaan esimerkiksi päivittämään Metsähallituksen rooli Suomen luonnon puolustusvoimiksi, vahvistamaan monitieteisen tutkimuksen ja tutkimussovellusten rahoituspohjaa, tukemaan kestävyysosaamisen vahvistamiseen tähtääviä toimia kaikilla koulutustasoilla sekä tekemään ilmastopäästöjen arvioinnista ja ilmoittamisesta lainsäädännöllä pakollista tiettyjen kuluttajatuotteiden osalta.
“Suomessa tehtävien toimien on keskityttävä siihen, mihin voimme aidosti vaikuttaa. Metsäsektori ja maankäyttö ovat avainasemassa tässä. Keskeisimpiä haasteita Suomessa ovat luontokato ja intensiivisestä metsävarojen käytöstä aiheutuvat ilmastopäästöt”, Samuli Junttila sanoo.
Puheissaan molemmat osapuolet kertoivat toivovansa keskustelun jatkuvan tutkijoiden ja hallituksen kesken.
“Tämä kannanotto on tärkeä keskustelunavaus ja toivon, että vuoropuhelumme jatkuu myös tulevaisuudessa”, Ohisalo päätti puheensa.
Tilaisuus on katsottavissa kokonaisuudessaan Twitterissä.
Painokelpoisia kuvia (kuvaaja Tomi Setälä) on ladattavissa ja vapaasti käytettävissä täältä.