18 nuorten tiedeakatemiaa koolla Berliinissä

Artikkelin pääkuvassa tiedeneuvontatyöpajan osallistujia. Kuva: Helen Eenmaa

 

Laura Berger, Velma Aho ja Riikka Hiltunen

Berliinissä järjestettiin 21.–23.5. Euroopan nuorten tiedeakatemioiden kokoontuminen. Kokoontumisen järjestäjinä olivat Global Young Academy sekä paikallinen Die Junge Academy, ja osa ohjelmasta oli yhteistä Euroopan kaikkien akatemioiden verkoston ALLEAn (All European Academies) kanssa. Nuorten Tiedeakatemiasta kokoontumiseen osallistuivat hallituksen ja kansainvälisen toiminnan ryhmän jäsenet Velma Aho ja Laura Berger sekä tiedekoordinaattori Riikka Hiltunen.

Kokoontumisessa oli läsnä jäseniä ja työntekijöitä 18 eri nuorten tiedeakatemiasta. Vanhin osallistuja-akatemia oli kokoontumista isännöinyt Die Junge Academy, joka on perustettu vuonna 2000 maailman ensimmäiseksi nuorten tiedeakatemiaksi. Euroopan nuorten tiedeakatemioiden verkosto (ENYA) kasvaa nopeasti, ja mukana oli myös monia varsin nuoria ja perusteilla olevia akatemioita, esimerkiksi kahden kuukauden ikäinen Albanian nuorten tiedeakatemia. Suomen Nuorten Tiedeakatemian isännöidessä kokoontumista kesällä 2019 verkosto oli vielä huomattavasti pienempi.

Tiistaina 21.5. järjestettiin nuorten tiedekatemioiden tiedeneuvontajärjestö YASASin (Young Academies Science Advice Structure) yleiskokous, jossa käytiin tärkeää keskustelua järjestön tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista laajentaa sen toimintaa. Varsinainen ENYA-ALLEA-päivä oli keskiviikko 22.5. Kokoontumisen ENYA-osiossa muutama osallistuja-akatemia kertoi omista menestyksekkäistä projekteistaan ja lisäksi keskusteltiin nuorten tiedeakatemioiden toimintaan liittyvistä haasteista ja yhteistyön mahdollisuuksista. ALLEAn ja ENYAn yhteisessä osuudessa kantavana teemana oli eurooppalainen tutkimusyhteistyö muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa.

Torstaina 23.5. ohjelmassa oli tiedepohjaiseen neuvonantoon (scientific advice) liittyvä työpaja, jonka järjestivät yhdessä ALLEA, YASAS sekä SAPEA (Science Advice for Policy by European Academies). Päivän harjoitusten jälkeen osallistujat muun muassa ymmärsivät paremmin, miten nämä järjestöt liittyvät toisiinsa ja miten Euroopan komission tiedeneuvontaprosessi rakentuu niiden kautta. Aamupäivän sisältö, joka koostui keskusteluista pareittain ja pienryhmissä, keskittyi siihen, miten akatemioiden välistä yhteistyötä voi hyödyntää tiedeneuvonnassa. Iltapäivällä osallistujat pääsivät pelaamaan SAPEAn neuvonantoprosessia simuloivaa peliä, joka osoittautui tiukkoine aikarajoineen ja yllättävine käänteineen hyvin intensiiviseksi kokemukseksi. Todelliset prosessit tuskin ovat näin vauhdikkaita, mutta monet pelin haasteet muistuttivat todellisuutta. Esimerkkinä mainittakoon se, miten vaikeaa on koostaa asiantuntijaryhmä, jonka jäsenet täyttävät kaikki monimuotoisuuskriteerit, kun ehdotetut asiantuntijat ovat lähinnä kokeneita tutkijoita suurista Keski-Euroopan maista. Nuorilla akatemioilla on hyvä tilaisuus vaikuttaa varmistamalla, että ehdotamme SAPEA:n työryhmiin myös varhaisempien uravaiheiden edustajia.