Joulukuussa 2023 Nuorten Tiedeakatemian edustajat Mona Mannevuo ja Tiia Kekäläinen osallistuivat International Year of Sciences for Sustainable Development -teemavuoden päätösseremoniaan Cernissä. Teemavuoden tavoitteena oli edistää kestävää kehitystä ja lisätä perustutkimuksen arvostusta, tutkimuksen avoimuutta sekä tieteen yhdenvertaisuutta.
Ennen varsinaista päätösseremoniaa CERN Science Gatewayn tiloissa järjestettiin esitapahtuma Opening Science for All. Illan mittaan kuultiin muun muassa NASA:n puheenvuoro ja julkaistiin UNESCO:n Open Science Outlook, joka kartoittaa globaalisti avoimen tieteen edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Julkaisussa huomioidaan suomalainen Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio, johon kuuluu yli 380 aktiivista asiantuntijajäsentä.
Varsinaisessa päätöstapahtumassa kuultiin useita puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja politiikkasuositusten valmistelemisesta siihen, miten kestävä kehitys ja perustutkimus on huomioitu eri puolilla maailmaa. Nuorten Tiedeakatemian jäsenille kenties kiinnostavin anti tapahtumassa liittyi kuitenkin tutkijanuran kehittämiseen.
Nuorten tutkijoiden työn epävarmuudesta puheenvuoron piti Global Young Academyn edustaja Hiba Baroud. Hän esitteli myöhemmin myös vetoomuksen perustutkimuksen turvaamiseksi (artikkelin pääkuva), jonka myös Suomen Nuorten Tiedeakatemia on allekirjoittanut.
Baroudin puheenvuoron jälkeen OECD:n Global Science Forumin johtaja Carthage Smith esitteli OECD:n havaintoja nuorten tutkijoiden prekaarista asemasta yliopistoyhteisössä. Keynote-puheenvuoron viesti ei yllättänyt: pätkätyöt vaikuttavat negatiivisesti nuorten tutkijoiden mielialaan ja jaksamiseen ja vähentävät tutkijanuran houkuttelevuutta sekä mahdollisuuksia perheen perustamiseen.
Kiinnostava huomio OECD:n selvityksessä on se, että on yleinen trendi kouluttaa tohtoreita enemmän kuin heille on tarjolla työpaikkoja tai rahoitusta. Tutkimusten mukaan suurin osa tohtoreista haluaisi silti työskennellä yliopistossa tai vastaavassa akateemisessa yhteisössä. Mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole tarjolla kaikille.
Ratkaisuna nuorten tutkijoiden kokemiin vaikeuksiin OECD on ehdottanut useita toimia. Tärkeintä olisi – melko itsestään selvästi – tarjota mahdollisimman vakituisia sopimuksia tai minimissään kolmen vuoden mittaisia työsuhteita. Suomessa tällaista ehdotusta ei ole laajamittaisesti huomioitu: esimerkiksi tutkimushankkeissa työsuhteet jäävät useimmiten alle suosituksen. Lisäksi OECD suosittelee nuorten tutkijoiden työolosuhteiden systemaattista monitorointia, uravalmennuksen kehittämistä sekä avoimuutta rekrytointeihin.
Kaikki edellä mainitut ovat varteenotettavia suosituksia. Ikävä kyllä tiedepolitiikka näyttää tällä hetkellä liikkuvan toiseen suuntaan. Tavoitteena on kouluttaa enemmän tohtoreita siitä huolimatta, että työsuhteista ja rahoituksesta on jo nyt kova kilpailu. Kansainvälisissä tutkijoissa huolta herättää myös hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan Suomesta olisi poistuttava, mikäli työsuhde päättyy eikä uutta työtä löydy kolmessa kuukaudessa. Tilanne on kohtuuton akateemisilla aloilla, joissa rekrytointiprosessit ovat pitkiä ja työtä on tarjolla niukasti.
Kokonaisuutena CERN-vierailu oli antoisa ja avartava kokemus. Tieteen historiasta, luonnontieteistä, perustutkimuksesta ja tieteen filosofiasta kiinnostuneille CERN on jo itsessään kiehtova vierailukohde: keskellä peltoa sijaitseva teollisuusalue, jonka uumenissa tutkitaan maailmankaikkeuden syntyä monitieteisellä otteella ja mittaamattoman arvokkailla laitteilla.
Kirjoittaja: Nuorten Tiedeakatemian Avoimen ja vastuullisen tieteen ryhmän vetäjä Mona Mannevuo