Nuorten Tiedeakatemian kansainvälinen huhtikuu

Riikka Hiltunen, Lasse Lehtonen, Velma Aho ja Kim Krappala Tanskan tiedeakatemian aulassa.

Huhtikuun alku oli Nuorten Tiedeakatemialla poikkeuksellisen kansainvälinen. Samaan aikaan kun koordinaattorit Riikka Hiltunen ja Kim Krappala ja hallituksen jäsenet Lasse Lehtonen ja Velma Aho osallistuivat Pohjoismaiden ja Baltian maiden nuorten tiedeakatemioiden kokoontumiseen Kööpenhaminassa, hallituksen jäsen Jeremias Berg kävi esittelemässä Nuorten Tiedeakatemian toimintaa Suomen Tiedeseuran, Viron Tiedeakatemian ja Viron ja Suomen Nuorten tiedeakatemioiden yhteisessä symposiumissa.

Helsingissä kesällä 2022 järjestetyn Baltian ja pohjoismaiden nuorten tiedeakatemioiden kokoontumisen yhteydessä vallitsi vahva halu alkaa järjestämään vastaavia tapaamisia vuosittain. Helsinkiä seurasi Oslo syyskuussa 2023, ja nyt vuonna 2024 vuorossa oli keväinen Kööpenhamina. Osallistujia oli Tanskasta kymmenen, Ruotsista kaksi, Suomesta neljä, Norjasta kahdeksan, Virosta kaksi, Latviasta seitsemän ja Liettuasta neljä. Huhtikuussa 2024 Tanskan tiedeakatemian tiloissa teemana olivat planeettamme rajat.  

Planeetan rajoista paikalle oli kutsuttu puhumaan professori Katherine Richardson Kööpenhaminan yliopistosta. Richardson on meritieteiden tohtori, joka on tehnyt nimeä Planetary boundaries -tulkintakehyksen laatimisesta. Richardsonin työryhmä on luonut 9 komponentin kehyksen voidaksemme paremmin ymmärtää ihmistoiminnan vaikutuksia ja rajoja. Kokenut esiintyjä ottikin yleisönsä ja piti pihdeissään koko 45 minuutin key note -puheenvuoron ajan. Keynote -puheenvuoroa seurasi Richardsonin, Siddharta Sareenin (Stavangerin yliopisto) ja Daniel F. Dreesenin (Partner at Green Behavior) paneelikeskustelu. 

Paneelikeskustelun jälkeen nuorten tiedeakatemioiden jäsenet jaettiin satunnaisesti 7 työryhmään: 1) Vastuullisuus 2) Epätasa-arvo 3) Auktoriteetti 4) Huomio 5) Kääntäminen 6) Digitalisaatio 7) Uudelleenmetsittäminen. Ryhmien tarkoitus oli laatia ajatuksia kustakin teemasta kahden tunnin työryhmätoiminnan aikana. Toimintatavan tarkoituksena oli johtaa johonkin konkreettisen lopputulemaan, kuten nuorten tiedeakatemioiden yhteiseen lausuntoon. Keskustelu teemoista oli vilkasta ja antoisaa.  

Ryhmätyöskentely ajautui paikoin kuitenkin metakeskusteluksi nuorten tiedeakatemioiden tapaamisten perimmäisestä tarkoituksesta, ja tavoista saavuttaa toivottuja tavoitteita. Suurin osa keskustelijoista tuntui olevan sitä mieltä, että tapaamisten suurin anti on saada uusia ideoita muiden nuorten tiedeakatemioiden toimintamalleista. Esimerkiksi Tanskan nuorten tiedeakatemia on jo kolme vuotta jakanut paras tutkimusympäristö -palkintoa. Ruotsin nuorten tiedeakatemia laati ulkomaalaisille tutkijoille oppaan ruotsalaiseen akatemiamaailmaan. Tämäkin idea oli alkujaan Hollannin nuorten tiedeakatemian. Ja olipa Norjassa ja Liettuassa vireillä oma versionsa suomalaisesta Tutkija tavattavissa -palvelusta. Nämä vain muutamia esimerkkejä. Jokaisessa nuoressa tiedeakatemiassa tehdään hienoa työtä nuorten tieteentekijöiden ja tieteen vaikuttavuuden kanssa.

Jeremias Berg esitteli Tallinnassa Nuorten Tiedeakatemian toimintaa. Kuvaaja Krista Tamm.

Kokoontumisen lopuksi pohdittiin ryhmissä nuorten tiedeakatemioiden kokoontumisten tulevaisuutta, ja ideoita, joita ensi vuoden isäntä, Viro, voi ottaa mukaansa tapaamisesta. Kokoontumisilta toivotaan jatkossakin ideoiden vaihtoa. Konkreettisten tuotosten, kuten virallisten yhteislausuntojen, luontia ei täysin poissuljettu, mutta sen todettiin vaativan laajempaa yhteisluontia, ennen, tapaamisen aikana ja tapaamisen jälkeen. Lisäksi todettiin, että uuden luonnissa kannattaa huomioida mahdollisimman hyvin osallistujien tausta ja erityisosaaminen. Keskusteluissa korostettiin ympäristön ja erilaisten keskusteluvälineiden hyödyntämistä uuden luonnissa. ”Mikäli yhteisluonti on hauskaa, voimme nopeastikin saada aikaan jotain konkreettista ja kiinnostavaa”. Näin totesi Tanskan Nuorten Tiedeakatemian edustaja Andreas Hougaard Laustsen-Kielv. Näillä opeilla toivotamme Virolle hyvää valmistautumista kohti vuoden 2025 Baltian ja pohjoismaiden nuorten tiedeakatemioiden tapaamista. 

Tallinnan symposiumiin osallistui noin 20 henkeä Suomesta ja 20 henkeä Virosta, mutta tapahtumien päällekkäisyyden vuoksi nuorten osallistujien määrä oli vähäisempi. Kokoontumisen yhteydessä keskusteltiin molemminpuolisesta toiveesta lisätä yhteistyötä Viron ja Suomen nuorten tiedeakatemioiden välille.

 

Tallinnan symposiumin ohjelmassa oli useita tieteellisiä esitelmiä. Kuvaaja Krista Tamm.